University of Helsinki, Helsinki 2006
Men and women of the forest
Livelihood strategies and conservation from a gender perspective in Ranomafana National Park, Madagascar
Laura Järvilehto
Master's thesis, February 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences, Environmental sciences.
Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, millä tavoin madagaskarilaisen Ranomafanan kansallispuiston ympärillä elävät, tanaloiden etniseen ryhmään kuuluvat miehet ja naiset eroavat toisistaan luonnonvarojen käytön ja toimeentulon muotojen osalta. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan kansallispuiston perustamisen vaikutuksia näihin ihmisiin sosiaalisen sukupuolen näkökulmasta.
Tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa puolistrukturoiduin haastatteluin. Kolmessa puiston ympärillä sijaitsevassa kylässä tehtiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluja, minkä lisäksi haastateltiin kansallispuiston henkilökunnan jäseniä, tehtiin havaintoja kylävierailujen aikana ja tutkittiin puiston suunnitteluun ja hallintoon liittyviä dokumentteja. Aineistoa analysoitiin pääasiallisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tanalanaiset ja -miehet ovat melko tasa-arvoisia suhteessaan ympäristöönsä ja sen resursseihin. Tämä lienee myös syynä sille, miksi kansallispuiston hallinto ei ole ottanut toiminnassaan ja sen suunnittelussa lähes lainkaan huomioon sosiaaliseen sukupuoleen liittyviä kysymyksiä.
Sekä naiset että miehet voivat tanalakylissä omistaa ja periä maata sekä useimmiten myös hallita sitä haluamallaan tavalla. Samoin kummatkin voivat melko itsenäisesti hallita omaa työvoimaansa ja päättää työnsä tuotteiden käytöstä. Naisten ja miesten välillä vallitsee selkeä työnjako, jota perustellaan sillä, että miehet tekevät raskaina ja vaikeina pidetyt työt, naisten tehtävien taas katsotaan olevan helppoja ja kevyitä. Naistenkin työt saattavat kuitenkin olla raskaita, ja näyttäisikin siltä, että työnjaon perusteilla korostetaan miesten työn merkitystä naisten työn kustannuksella.
Perheissä naiset ja miehet osallistuvat yhtä lailla perheen toimeentuloa ja sen käytettävissä olevia luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon. Kylätason päätöksenteossa miehet ovat kuitenkin merkittävästi naisia aktiivisempia naisten vaikutusvallan jäädessä pikemminkin kulisseihin. Koska kansallispuiston hallinto ei ole ottanut tätä eroa huomioon toiminnassaan, ovat etenkin naisten viljelyyn liittyvät tehtävät jääneet huomiotta puistoon liittyvissä kehityshankkeissa. Toinen keskeinen kansallispuiston vaikutus sosiaalisen sukupuolen näkökulmasta on se, että kun puiston perustamisen myötä sen ympärillä asuvien ihmisten pääsy puiston alueelle kiellettiin, on aiemmin kaikkien käyttämästä metsästä tullut lähinnä miesten alue.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mikäli luontoa halutaan suojella sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, tulee sosiaaliseen sukupuoleen liittyvät seikat huomioida myös silloin, kun sukupuolten välinen tilanne näyttää tasa-arvoiselta. Ranomafanan alueella tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi pyrkimällä erityisesti kuuntelemaan naisia ja heidän intressejään.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 24.03.2006