Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Aistit ja käyttäytyminen - Miten lantakuoriaiset löytävät lantaa?

Elina Rossi

Pro gradu, syyskuu 2006.
Helsingin yliopisto, biotieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos, Fysiologia.

Tämän työn tarkoitus oli selvittää miten suomalaiset lantakuoriaiset löytävät tärkeimmän resurssinsa, lannan. Pyrin selvittämään tärkeimmän aistin lannan paikallistamisessa, mihin hajun osaan tai osiin lantakuoriaiset reagoivat sekä miten herkästi lantakuoriaiset aistivat lantaa.

Lantakuoriaiset ovat tärkeä osa ekosysteemiä ja niitä on pitkään käytetty mallina populaatiotutkimuksessa. Aistitutkimukselle ne ovat mielenkiintoisia niiden resurssin laikuittaisuuden ja lyhytikäisyyden vuoksi. Resurssin ominaisuuksien takia lantakuoriaisten täytyy paikallistaa se nopeasti ja tehokkaasti. Käytin tutkimuksessani lantakuoriaisia (Scarabaeoidea Laparosticti), joita pyydystin kuoppa-ansoilla Viikin koetilan lehmälaitumilta. Lajit kuuluivat Suomessa yleisiin lantiaisiin, jotka edustavat Aphodiidae- heimoa.

Selvittääkseni miten lantakuoriaiset lähestyvät lantaa, tarkkailin lantakuoriaisten lähestymiskäyttäytymistä luonnossa. Selvittääkseni näkö- ja hajuaistin tärkeyttä, eliminoin kerrallaan toisen aisteista ja tarkkailin miten tämä vaikutti lantakuoriaisten käytökseen. Lantakuoriaisen hajuaistin eliminoin leikkaamalla tuntosarvet ja näköaistin maalaamalla silmät. Selvittääkseni lantakuoriaisille houkuttelevat kemikaalit analysoin ensin hajua aiheuttavat, haihtuvat orgaaniset yhdisteet lehmän lannassa. Tämän jälkeen tarjosin lupaavia kemikaaleja lantakuoriaisille yksittäin ja erilaisina yhdistelminä kuoppa-ansoissa luonnossa. Lopuksi pyrin selvittämään hajuaistin herkkyyttä tarjoamalla pitkässä käytävässä erilaisia määriä lantaa eri etäisyyksien päästä ja katsomalla miten suuri osa vapauttamistani kuoriaisista suunnistaisi oikein.

Havaitsin, että lantakuoriaiset lähestyvät lantaa lentäen matalalla vastatuuleen. Osa kuoriaisista lähestyi lentäen kapenevaa siksak-kuviota, toiset laskeutuivat välillä maahan orientoitumaan ja lähestyivät lantaa lyhyillä lentopyrähdyksillä. Hajuaistin eliminoiminen vaikuttaa merkitsevästi lantakuoriaisten kykyyn paikallistaa lantaa, kun taas sokeat yksilöt löysivät lantaa yhtä hyvin kuin verrokit. Kaikki saamani tulokset puolsivat hajuaistin merkitystä ehkä ainoana tärkeänä aistina lannan paikallistamisessa. Käyttämistäni lannan sisältämistä yksittäisistä hajukomponenteista ainoastaan butaanihappo houkutteli lantakuoriaisia, mutta yksilömäärät olivat pieniä.

Hajuaisti yksin näyttäisi tutkimukseni perusteella ohjaavan lantakuoriaisia lannalle. Lähestymistaktiikat vaihtelevat mahdollisesti lajeittain tai osin jopa lajin sisällä. Kuoriaiset käyttävät paikallistamiseen ja lannan valintaan luultavasti useamman kemikaalin yhdistelmää, jossa butaanihappo voi olla yksi tekijä.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 19.12.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki