University of Helsinki, Helsinki 2006
The Pseudomonas syringae-derived HrpA pilins - molecular characterization and biotechnological application of the transcripts
Elina Hienonen
Doctoral dissertation, October 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences.
Väitöskirjassa tutkittiin sekä kasvitauteja aiheuttavien bakteerien taudinaiheuttamisjärjestelmiä että teollisuudessa tuotettavien proteiinien tuotantomenetelmien parantamista. Työn tarkoituksena oli parantaa sekä kasvi- että eläintauteja aiheuttavien bakteerien tuntemusta, joka voi tulevaisuudessa johtaa tautien diagnostiikan parantumiseen ja auttaa tautien torjunnassa. Lisäksi työn tuloksia voidaan käyttää esim. pesuaine-, rehu- ja lääketeollisuuden tarvitsemien proteiinien tuotannon tehostamiseen ja tuotantokustannusten vähentämiseen.
Eläin- ja kasvitauteja aiheuttavat bakteerit kuten Salmonella, Yersinia ja Pseudomonas käyttävät samankaltaisia mekanismeja taudin aiheuttamiseen. Bakteerit siirtävät taudinaiheuttamistekijöitä eli efektoriproteiineja suoraan isäntäorganismin soluihin käyttäen nk. tyyppi III eritysjärjestelmää. Tiedot tyyppi III eritysjärjestelmän kautta eritettävien proteiinien siirtymisestä bakteerisolun ulkopuolelle ovat vielä hataria. Tyyppi III eritysjärjestelmien proteiininerityssignaaleja on tutkittu pitkään, mutta niiden olemuksesta ei ole päästy selvyyteen. Toinen runsasta huomiota saanut, mutta vielä epäselvä yksityiskohta on proteiinien tuotannon ja erityksen välinen ajallinen yhteys. Joidenkin proteiinien kohdalla on osoitettu, että proteiinit eritetään tuoton kanssa samanaikaisesti. Toisten proteiinien kohdalla taas on voitu osoittaa, että solut tuottavat suuren määrän proteiineja sisäänsä, josta ne sopivien signaalien jälkeen erittävät ne nopeasti.
Väitöskirjassa osoitetaan kasvitauteja aiheuttavan Pseudomonas syringae bakteerin tyyppi III eritysjärjestelmän osana olevan ja sen kautta erittyvän HrpA-proteiinin erityssignaalin sijaitsevan tyyppi III erityssignaaleille tyypillisessä kohdassa. HrpA proteiinia voidaan tuottaa erityksestä riippumattomasti. Lisäksi väitöskirjassa on voitu osoittaa, että HrpA-proteiinia koodaavan lähetti-RNA:n puoliintumisaika on äärimmäisen pitkä ja tämän vakauden aiheuttaa lähetti-RNA:n päiden laskostuminen hiuspinnimäiseen muotoon.
HrpA-proteiinia koodaavan lähetti-RNA:n vakaudelle osoitetaan väitöskirjassa myös teollinen käyttötarkoitus. Ko. lähetti-RNA:n avulla voidaan pidentää muiden, epävakaiden lähetti-RNA:iden puoliaikoja, joka johtaa proteiinin tuottomäärien lisääntymiseen. Tätä menetelmää voidaan käyttää monien teollisuudessa, myös lääketuotannossa tarvittavien proteiinien tuotannossa.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 28.09.2006