Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

The ecology of the mountain hare (Lepus timidus L.) in managed boreal forests: habitat associations at different forest scales

Matti Hiltunen

Doctoral dissertation, November 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences and RKTL.

Metsäjäniksen ekologiaa boreaalisissa talousmetsissä: habitaatin käyttö metsän eri kerroksissa

Tässä tutkimustyössä liikutaan ekologisella tasolla ja tutkimuksen tavoitteena olikin tuottaa perusbiologista tietoa jota voitaisiin hyödyntää käytännön tasolla niin metsätalouden suunnittelussa kuin metsästysseurojen käytännön riistanhoidossa. Metsäjäniksen yksityiskohtaista ravinnonvalintaa on tutkittu varsin perusteellisesti niin Suomessa kuin muuallakin. Sensijaan metsäkuviotasolla tapahtuvaa habitaatin eli elinympäristön valintaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu. Metsäjänikselle soveltuvan yleisen habitaattirakenteen tiedostaminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Tämä luo pohjan, jota on mahdollista toteuttaa metsätaloussuunnittelussa ja ohjata metsätaloutta entistä enemmän riistaystävälliseen suuntaan. Elinpiirialueen hahmottaminen on myös tärkeää jotta pystytään paikallistamaan yksittäisten jänisten ydinalueen kasvirakenne kuten tässä työssä on tehty. Jäniksen populaatiodynamiikan tarkastelu puoltaa myös paikkansa kun tutkitaan nimenomaan jäniksen perusekologiaa.

Kyseinen tutkimustyö on antanut selviä viitteitä siitä, että metsäjänis hakee elinympäristöltään sekä ravintoa että suojaa. Tiheät, nuoret lehtipuu- ja sekametsät nousevat havupuumetsiköiden yläpuolelle. Tämä kuulostaa varsin loogiselta, pystyväthän lehtipuut tarjoamaan mieluista ravintoa metsäjäniksille. Tutkimus on luonut peruspohjaa ajatukselle, että metsälötasolla sekapuuston suosiminen olisi ehkä parempi vaihtoehto monokulttuurin sijaan. Biologinen monimuotoisuus sekapuuston muodossa luo varmastikin myös ekologisesti kestävämmän pohjan eri eliö- ja kasvilajeille. Kaikki tarvitsevat kaikkea.

Perustutkimuksen antama tietous on ensisijaisen tärkeää jatkotutkimuksille. Ilman perustutkimuksen tuottamaa tietoa on vaikea tarkastella syvempiä asiakokonaisuuksia. Vankka perustietous luo pohjan ja ulottaa juurensa uusille poikkitieteellisille aloille joita tutkimuksessa aina tarvitaan. Tämän työn tulosten käytännön sovelluksissa on kuitenkin omat ongelmansa. Suomen maanomistus ja sitä kautta metsien omistussuhteet ovat varsin kirjavia. Sekä yhtiöiden että yksityisten metsätaloudessa on käytössä ajan tasalla olevat metsätaloussuunnitelmat mutta ne pohjautuvat useimmiten puuntuotollisiin arvoihin. Voidaankin kysyä, missä vaiheessa riista otetaan huomioon kun suunnitellaan metsätaloutta. Riistanhoito ja elinympäristöjen parantaminen ei voi pohjautua pelkästään metsästykseen. Metsästyksellä säädetään riistakantoja, mutta esim. pienriistan kuten myös jäniksen osalta Suomen metsät voisivat ylläpitää korkeampaakin populaatiotiheyttä ilman että siitä on näkyvää haittaa esim. metsätaloudelle. Tosin hieman orastavaa vihreää valoa on ollut havaittavissa myös riistan elinympäristöjen hoidossa. Usein vaaditaan kuitenkin kannan romahdusmainen vajoaminen ennenkuin havahdutaan etsimään riistanhoidollisia ratkaisuja. Metsäjäniksellä tällaisia erityisen heikkoja jaksoja ei ole ollut Suomessa; parempi kuitenkin näin.

Väittelijän syntymäaika/-paikka: 1968 Ilomantsi; lukio: Ilomantsin lukio (1984-87)

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 24.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki