University of Helsinki, Helsinki 2006
The high- and low-activity forms of human plasma phospholipid transfer protein (PLTP)
Minna Jänis
Doctoral dissertation, October 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences, Division of Biochemistry and National Public Health Institute, Department of Molecular Medicine.
Plasman fosfolipidin siirtäjäproteiinilla (PLTP) on tärkeä merkitys high-density -lipoproteiinien (HDL) aineenvaihdunnassa ja kolesterolin takaisinkuljetusjärjestelmässä. PLTP kykenee muodostamaan pre-beta-HDL partikkeleita, lisäämään kolesterolin ulosvirtausta soluista näille partikkeleille, sekä ylläpitämään plasman HDL-tasoja kuljettamalla lipolyysin yhteydessä muodostuvia triglyseridi-pitoisten partikkeleiden fosfolipidijäämiä HDL-partikkeleille. Ateroskleroosin kehittymiseltä suojaavien ominaisuuksien lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että PLTP:lla on myös ateroskleroosia edistäviä ominaisuuksia, ja että nämä vastakkaiset ominaisuudet ovat riippuvaisia PLTP:n ilmentymis- ja toimintaympäristöstä elimistössä. Ihmisen verenkierrossa PLTP esiintyy aktiivisessa (high-activity, HA-PLTP) ja matala-aktiivisessa muodossa (low-activity, LA-PLTP), jotka molemmat ovat liittyneinä kooltaan ja koostumukseltaan toisistaan eroaviin makromolekulaarisiin rakenteisiin.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli eristää nämä kaksi PLTP-muotoa ihmisen verenkierrosta, karakterisoida molekyylirakenteet, joihin HA- ja LA-PLTP ovat liittyneinä, sekä tutkia PLTP-muotojen vuorovaikutusta apolipoproteiinien (apo) kanssa ja näiden kykyä säädellä PLTP:n aktiivisuutta. Lisäksi tavoitteena oli tutkia PLTP-muotojen esiintymistä suomalaisessa näyteaineistossa, sekä löytää mahdollisia PLTP:n säätelytekijöitä tutkimalla sekä lipidi- että glukoosiaineenvaihdunnan vaikutusta HA- ja LA-PLTP:n väliseen tasapainoon. Tähän tarkoitukseen kehitettiin entsyymi-immunokemiallinen menetelmä (ELISA) PLTP:n kokonaispitoisuuden ja kahden eri PLTP-muodon pitoisuuksien määrittämiseksi.
Tässä väitöskirjatyössä osoitettiin, että ihmisen verenkierrosta eristetty HA-PLTP -molekyylikompleksi sisältää myös apoE:tä, kun taas LA-PLTP muodostaa kompleksin apoA-I:n kanssa. Nämä kaksi PLTP-muotoa erotettiin toisistaan saostamalla plasmanäytteet dekstraanisulfaatti (DxSO4)-CaCl2:lla ennen pitoisuuksien määrittämistä. PLTP:n eri muotojen havaittiin reagoivan yhteneväisesti ELISA-menetelmässä, jos seeruminäytteet ensin osittain denaturoitiin SDS:lla. Keskimääräinen PLTP-pitoisuus suomalaisessa näyteaineistossa oli 6.6 +/- 1.5 mg/l ja keskimääräinen PLTP-aktiivisuus 6.6 +/- 1.7 umol/ml/h. HA-PLTP:n osuus kokonaispitoisuudesta oli lähes 50 %. Tämän tutkimuksen mukaan verenkierron HDL-tasot saattavat säädellä PLTP:n pitoisuutta, kun taas PLTP-aktiivisuus näyttäisi liittyvän verenkierron triglyseridi-rikkaiden very low-density -lipoproteiinien (VLDL) pitoisuuteen. Lisäksi havaittiin, että PLTP saattaa vaikuttaa myös glukoosiaineenvaihduntaan. Lopuksi osoitettiin, että molemmat PLTP-muodot vuorovaikuttavat apoA-I:n, apoA-IV:n ja apoE:n kanssa, ja sekä apoE että apoA-IV, muttei apoA-I, pystyvät aktivoimaan LA-PLTP:n. Perustuen tämän väitöskirjatyön tuloksiin apolipoproteiinit säätelevät dynaamisesti HA- ja LA-PLTP:n jakaumaa ihmisen verenkierrossa.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 18.10.2006