University of Helsinki, Helsinki 2006
The family Herbertaceae and its novel systematic position within liverworts
Aino Juslén
Doctoral dissertation, November 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences and Finnish Museum of Natural History, Botanical Museum;
Finnish Environment Institute, Research Programme for Biodiversity.
Herbertaceae-heimo ja maksasammalten uusi luokittelu
Maksasammalet ovat monien tutkimusten mukaan vanhin alkiollisten kasvien kehityslinja. Aiemmin ensimmäisten maksasammalten ajateltiin muistuttaneen nykyisiä Herbertaceae-heimoon kuuluvia pystyjä, lehdellisiä kasveja. Lehdellisten maksasammalten evoluution arveltiin toistuneen useissa ryhmissä samankaltaisena, eli edenneen pystyistä, varsi- ja vatsalehdiltään samankaltaisista kasveista kasvualustaansa myötäileviin, vatsalehdiltään erilaistuneisiin lajeihin. Sekovarrellisia maksasammalia pidettiin nuorempana kehityslinjana.
Käytimme maksasammalten sukulaisuussuhteiden selvittämisessä sekä rakenteellisia että sekvenssitason tuntomerkkejä. Tutkimuksemme osoittavat, että maksasammalten varhaisimpia kehityslinjoja edustavat nykyisin elävien lajien joukossa Treubia- ja Haplomitrium -suvut sekä rakenteeltaan erilaistuneet sekovarrelliset maksasammalet. Lisäksi tutkimustemme perusteella voidaan todeta, että aiemmin yhtenäiseksi ryhmäksi oletettu, rakenteeltaan yksinkertaisten sekovarrellisten maksasammalten ryhmä ei ole luonnollinen. Osa näistä maksasammalista on läheisempää sukua lehdellisille maksasammalille kuin toisille aiemmin tähän ryhmään luetuille kasveille. Lehdelliset maksasammalet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Myös näiden pääryhmien sisäinen luokittelu tarkentui. Aiempi käsitys eri ryhmissä useasti samankaltaisena toistuneesta evoluutiosta voidaan tutkimustulostemme perusteella kumota. Päinvastoin kuin aiemmin on ajateltu, Herbertaceae-heimo on myöhäisimpiä erilaistuneita kehityslinjoja maksasammalten joukossa. Esitimme myös uuden maksasammalten luokittelun, joka perustuu lajien fylogeniaan.
Väitöskirjassani tutkin myös aasialaista Herbertus-maksasammalsuvun lajistoa, josta ei aiemmin ole tehty yksityiskohtaista selvitystä. Herbertus-suvun lajeja on poikkeuksellisen vaikea erottaa toisistaan koska niiden rakenteelliset piirteet näyttävät muuntelevan hyvin paljon ympäristöolosuhteiden mukaan. Tässä tutkimuksessa osoitin, että lajit voidaan kuitenkin selvästi erottaa toisistaan myös eräiden rakenteellisten tuntomerkkien perusteella. Aasiassa tavataan yhteensä 12 Herbertus-lajia. Herbertus buchiin Juslén kuvasin tieteelle uutena lajina, jonka nimesin arvostetun suomalaisen maksasammaltutkijan Hans Buchin (1883-1964) mukaan. Totesin myös 11 käytössä olleen nimen olevan jo aiemmin kuvattujen lajien synonyymeja ja yhden lajin kuuluvan kokonaan toiseen sukuun.
Tietoja väittelijästä:
Aino Juslén (o.s. Vähätalo) on syntynyt Kangasalla vuonna 1975, asunut täysi-ikäiseksi asti pääasiassa Nokialla, ylioppilaaksi Messukylän lukiosta Tampereelta 1994. Filosofian maisterin tutkinto (systemaattis-ekologinen kasvitiede) Helsingin yliopistosta 1999. Työskennellyt tutkijana Helsingin yliopistossa 2001-2006, 1.4.2006 alkaen vanhempana tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 03.11.2006