Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Reproduction and population structure in European aspen

Tarja Latva-Karjanmaa

Doctoral dissertation, March 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences.

Metsähaapa (Populus tremula) on tärkeä laji biodiversiteetin kannalta, sillä lukuisat muut eliölajit käyttävät haapaa ravintonaan tai pesäpaikkanaan. Haapaa on kuitenkin aiemmin hävitetty talousmetsistä, koska sitä on pidetty roskapuuna ja koska se on männyn versoruostetaudin väli-isäntä. Tämän vuoksi isot haavat ovat vähentyneet talousmetsissä. Suojelualueilla haavan uudistuminen on puolestaan häiriintynyt, sillä metsäpalot estetään nykyisin tehokkaasti ja haapa on pioneeripuulajina yleisin metsäsukkession alkuvaiheessa. Haapa lisääntyy sekä suvullisesti siemenestä että suvuttomasti juurivesojen avulla, mitä on pidetty pääasiallisena lisääntymismuotona. Juurivesoja kasvattamalla haapa muodostaa kloonin eli ryhmän geneettisesti identtisiä puita.

Väitöskirjassani olen tutkinut haavan populaatiorakennetta selvittämällä puiden kokoa, lukumäärää, ikää sekä kloonirakennetta talous- ja vanhoissa metsissä. Lisäksi olen tutkinut siementaimien alkukehitystä ja selviytymistä sekä siementen määrän ja laadun eroja risteytettäessä metsä- ja hybridihaapaa eri lämpötiloissa. Uudistumista ja populaatiorakennetta on tutkittu Kainuussa kartoittamalla järeät haavat laajalta alueelta (11 400 ha) niin talous- kuin vanhasta metsästä. Lisäksi kartoitettiin pienet puut otannan avulla. Kloonirakennetta tutkittiin tunnistamalla klooneja morfologiaan perustuen ja DNA-menetelmin (mikrosatelliitit). Kylvökokeilla selvitettiin haavan taimien syntymiseen ja selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi tutkittiin useammassa lämpötilassa toteutetuin risteytyskokein metsä- ja hybridihaavan välisissä risteytyksissä tuotettujen siementen laatua ja määrää.

Yhtenäisessä vanhassa metsässä keskimääräinen järeän haavan määrä oli 5.3 m3/ha ja talousmetsässä 0.8 m3/ha. Runkolukusarjoja tutkimalla voidaan kuitenkin todeta, että haavan määrä tulee vähenemään jyrkästi suojelualueilla, koska uudistumista ei juuri tapahdu. Talousmetsissä haavan uudistuminen ei ole ongelma, mutta sen sijaan näissä metsissä järeät haavat tulevat vähenemään. Mikäli haavan lisääntyminen ja samalla siitä riippuvien lajien tulevaisuus halutaan turvata, suojelualuiella tulisi tehdä ennallistamistoimenpiteitä kuten pienaukotusta ja polttoa. Koska suojelualuieden määrä on kuitenkin rajallinen, erityisesti Etelä-Suomessa on huomiota kiinnitettävä myös talousmetsissä tehtäviin toimenpiteisiin. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa tulisi suosia voimallisemmin haapaa ja uudistushakkuissa tulisi jättää haapasäästöpuita.

Haapa kasvaa usein ryhminä. Tämä selittyy osin kasvupaikkavaatimuksilla, mutta myös haavan uudistumisstrategialla, joka edellyttää häiriötekijöitä (esim. metsäpalot, tuulenkaadot), jotka esiintyvät usein laikuttaisesti. Kloonirakenteella ei ole juurikaan vaikutusta spatiaalisuuteen, sillä haavan kloonikoon havaittiin olevan hyvin pieni, keskinäärin vain 2.3 runkoa / klooni. Suurin osa klooneista (70 %) käsitti vain yhden puun. Pieni kloonikoko voi johtua mm. kloonin nuoresta iästä, mikä viittaisi siihen, että suvullinen lisääntyminen haavalla voi olla oletettua yleisempää.

Kylvökokeissa taimia syntyi parhaiten kivennäismaalla, erityisesti kulotetulla alalla. Vain muutama taimi sai alkunsa humuksella. Taimien eloonjääminen oli vähäistä ja kosteusolot vaikuttivat kylvöalustan ohella eloonjäämiseen. Siementen itämiskyky säilyi kauemmin kuin aikaisemmin on havaittu. Risteytyskokeessa todettiin, että lajien väliset risteytykset tuottivat enemmän ja itämiskykyisempää siementä kuin lajien sisäiset risteytykset. Kun lämpötila oli korkeampi, risteytykset, joissa hybridihaapa oli mukana, tuottivat itämiskykyisempää siementä kuin metsähaapojen väliset risteytykset. Ilmaston lämmetessä tällä voi olla vaikutuksia lajien väliseen geenivirtaan.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 22.03.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki