Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Antipredator behaviour of Baltic planktivores

Eveliina Lindén

Doctoral dissertation, August 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences and Finnish Institute of Marine Research and Tvärminne Zoological Station.

Eveliina Lindén väittelee tohtoriksi 4.8. 2006 Dynamicumin (Erik Palménin aukio 1) luentosali Aurassa. Hänen väitöskirjassaan tarkastellaan sekä ulapan että rantavyöhykkeen planktonia syöviä eläimiä: mysidiäyriäisiä, kalanpoikasia sekä petovesikirppua (Cercopagis pengoi), ja miten ne käyttäytyvät niitä saalistavien kalojen, ahvenen ja silakan, läsnä ollessa.

Planktivorit (mm. mysidiäyriäiset, kalanpoikaset, petovesikirppu) kykenevät havaitsemaan niihin kohdistuvan saalistusuhan ja muuttamaan käytöstään vähentääkseen syödyksi joutumisen riskiä. Kaikilla edellä mainituille lajeilla on samanlainen käyttäytymisvaste pedon läsnä ollessa, ne vähentävät omaa syöntiaktiivisuuttaan. Tällöin todennäköisyys kohdata saalistaja ja myös tulla havaituksi vähenee. Lisäksi ne pystyvät olemaan valppaampia saalistajien varalta.

Rantavyöhykkeen mysidiäyriäinen Neomysis integer sekä kolmipiikin poikaset vähentävät myös uintiaktiivisuuttaan havaitessaan saalistajan läsnäolon. N. integer myös muodostaa parvia, mikä tuo monenlaisia etuja välttää saalistusta. Syöntiaktiivisuuden vähentämisen lisäksi ulapan mysidiäyriäiset Mysis mixta ja M. relicta sekä petovesikirppu valikoivat ravintokohteensa eri tavalla saalistusuhan alla.

Kolmipiikin poikaset sekä toinen rantavyöhykkeen mysidiäyriäinen Praunus flexuosus puolestaan piilottelevat vesikasvillisuudessa, jolloin saalistajan on vaikeampi havaita ja tavoittaa niitä. Vesikasvilajien välillä on kuitenkin suuria eroja niiden soveltuvuudessa piilopaikaksi. Tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) on laboratorio-oloissa jopa tappavan myrkyllinen rantavyöhykkeen mysidiäyriäisille ja ne välttävät sitä luonnossakin. Tähkä-ärviä hyötyy rehevöitymisestä ja on leviämässä yhä laajemmille alueille saaristossa. Sen sijaan piilopaikkoina suositut makrolevälajit, kuten rakkolevä (Fucus vesiculosus) ja punanäkinpartainen (Chara tomentosa), ovat taas monin paikoin vähenemässä tai jopa kokonaan hävinneet.

Kullakin planktivorilajilla on oma tapansa välttää saaliiksi joutumista. Itämeren ympäristömuutoksilla saattaa olla vaikutusta myös planktivorien ja petokalojen välisiin saalistussuhteisiin.

Eveliina Lindén on syntynyt Espoossa vuonna 1977, suorittanut ylioppilastutkinnon Sibelius-lukiossa Helsingissä 1996, ja filosofian maisterin tutkinnon Helsingin Yliopistossa 2001.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 21.07.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki