Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Diffusive and ship-mediated spread of dinoflagellates in the Baltic Sea with Prorocentrum minimum as a special case

Sari Pertola

Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences and Finnish Institute of Marine Research.

Panssarisiimalevien leviäminen Itämeressä luontaisesti ja laivojen painolastivesien avulla - erityistapauksena Prorocentrum minimum

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin luontaisesti ja ihmisen vaikutuksesta leviävien planktonlevien roolia Itämeressä. Pääpaino oli panssarisiimalevissä, jotka voivat olla haitallisia ihmiselle ja meren eliöstölle. Työssä tutkittiin, kuljettaako laivaliikenne panssarisiimaleviä, jotka voivat kasvaa Suomen eteläisen rannikon vähäsuolaisissa ja ravinteikkaissa olosuhteissa. Lisäksi tutkittiin Itämeressä 25 viime vuoden aikana yleistyneen panssarisiimalevän (Prorocentrum minimum) ulkomuodon vaihtelua sekä ympäristötekijöitä, jotka suosivat lajin esiintymistä. Tutkimuksessa päivitettiin myös tietämystä muista Itämerelle uusista levistä.

Laivaliikenne lisää levien kulkeutumista Itämereen

Kokeellinen tutkimus osoitti, että 90 prosenttia tutkituista laivoista kuljetti painolastitankeissaan elinkykyisiä panssarisiimalevien leposoluja. Leposolut kuoriutuivat painolastitankkien pohjalle kertyneestä liejusta kasvukykyisiksi leviksi, kun pohjaliejua altistettiin valolle 10 - 20-asteisessa, ravinteikkaassa merivedessä.

Panssarisiimalevien lisäksi painolastitankkien pohjaliejusta löytyi sinileviä, piileviä ja viherleviä. Samoja leväryhmiä kuoriutui myös tutkittujen satama-alueiden merenpohjan liejusta Naantalista, Hangon Koverharista, Kilpilahdesta ja Haminasta.

Painolastitankkien pohjaliejusta veteen kuoriutuvien panssarisiimalevien määrä ei tavallisesti ylittänyt raja-arvoja, jotka Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMOmääritteli vuonna 2004 hyväksytyssä laivojen painolastivesiä koskevassa sopimuksessa. Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu muiden leväryhmien osuutta. Lisäksi IMOn sallimat levämäärät ovat käytännössä hyvin suuria. Siksi laivaliikenne lisää riskiä planktonlevien leviämiseen.

Itämerelle uusi panssarisiimalevä menestyy erityisesti runsasravinteisissa rannikkovesissä

Prorocentrum minimum -leviä esiintyi vuosina 1993 - 2002 Itämeressä erityisesti rannikon läheisissä vesissä, joissa oli runsaasti typpeä ja ja fosforia. Lajin runsaus kytkeytyi erityisesti orgaanisen typen ja fosforin määrään ja oli luultavasti yhteydessä maalta ja joista tulevaan valumaan. Lajin ulkonäkö oli vaihteleva ja sen muoto vaihteli kolmikulmaisesta lähes pyöreään.

Tämä Itämerelle uusi levä näyttää sopeutuneen hyvin Itämeren alhaiseen suolaisuuteen ja lämpötilaan sekä alueen ravinneolosuhteisiin. P. minimum on myös ainoa uusi planktonlevä, joka on levinnyt Itämeressä laajasti uusille alueille. Muut uudet levät tai niin sanonut tulokaslevät esiintyvät erityisesti Itämeren eteläosissa.

Tietoja väittelijästä: Syntynyt Raumalla 1975, kirjoittanut ylioppilaaksi Rauman Lyseon lukiosta 1994, valmistunut maa-ja metsätaloustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 2000 pääaineena ympäristönsuojelutiede, aloittanut filosofian tohtorin opinnot syksyllä 2000 pääaineena hydrobiologia.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 16.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki