|
University of Helsinki, Helsinki 2006 Impacts of agriculture on amphibians at multiple scalesHenna PihaDoctoral dissertation, December 2006. Maatalouden tehostuminen ja ilmastonmuutos ovat maailmanlaajuisia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Viime vuosisadan aikana yli puolet maailman kosteikoista on tuhoutunut paljolti maatalouden laajentumisen johdosta, ja maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden määrä on moninkertaistunut. Elinympäristöjen tuhoutuminen ja kemikalisoituminen ovat merkittäviä riskejä sammakkoeläimille, joista lähes kolmasosa on nykyisin uhattuja. Henna Pihan väitöskirjatyössä tutkittiin nykymaatalouden, etenkin torjunta-aineiden ja maisemarakenteen, vaikutuksia sammakkoeläimiin. Tutkimuksessa selvitettiin torjunta-aineen, kilpailun ja saalistuksen yhdysvaikutuksia sammakon (Rana temporaria) nuijapäihin, sekä nykyisen ja historiallisen maisemarakenteen vaikutuksia sammakon, viitasammakon (Rana arvalis), rupikonnan (Bufo bufo) ja vesiliskon (Triturus vulgaris) esiintymiseen ja selviytyvyyteen Etelä-Suomen ja Gotlannin maatalousympäristöissä. Tutkimuksessa havaittiin, että alhaiset torjunta-ainepitoisuudet voivat heikentää nuijapäiden kelpoisuutta hidastamalla niiden kehitystä ja kasvua, ja altistaa nuijapäät saalistukselle estämällä niitä suojautumasta petoja vastaan tehokkaasti. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että sammakkoeläimiä esiintyy harvemmin intensiivisesti viljellyillä alueilla kuin sellaisissa maatalousympäristöissä, joissa kosteikkoja on runsaasti. Epämuodostumat olivat kuitenkin hyvin harvinaisia eteläsuomalaisten maatalousympäristöjen sammakoilla: niitä ei esiintynyt sen yleisemmin peltojen kuin metsien läheisyydessä kasvaneilla yksilöillä. Tutkimuksessa selvisi myös, että maiseman monimuotoisuus voi edesauttaa sammakoiden selviytymistä kuivista ajanjaksoista, ja että sammakkoeläimet ovat harvinaisempia alueilla, missä maataloutta on harjoitettu pitkään. Tulokset viittaavat siihen, että maataloudella voi olla useanlaisia kielteisiä vaikutuksia nuijapäihin ja aikuisiin sammakoihin. Monimuotoiset ja runsaasti kosteikkoja sisältävät maatalousmaisemat voivat kuitenkin edesauttaa sammakoiden esiintymistä maatalousympäristössä, minkä lisäksi monimuotoiset maatalousmaisemat saattavat tarjota sammakkoeläinpopulaatioille paremman mahdollisuuden selvitä äärimmäisistä sääolosuhteista, kuten kuivista ajanjaksoista, joiden on ennustettu runsastuvan ilmastonmuutoksen myötä. Henna Piha on syntynyt Espoossa vuonna 1975. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta vuonna 1994 ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2002. Henna Piha toimii nykyisin suunnittelijana Suomen ympäristökeskuksen kemikaaliyksikössä. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. © University of Helsinki 2006 Last updated 13.11.2006 |