|
University of Helsinki, Helsinki 2006 Listeria monocytogenes in fish farming and processingHanna MiettinenDoctoral dissertation, November 2006. Kalatuotteiden saastuminen Listeria monocytogenes -bakteerilla, joka aiheuttaa listerioosia, aiheuttaa kuluttajien terveydelle riskin. Tutkimuksessa selvitettiin L. monocytogenes -bakteerin esiintymistä ja lähteitä kalatuotantoketjun eri vaiheissa, sekä kirjolohenmädin pastöroinnin vaikutuksia, bakteerin aiheuttaman vaaran hallitsemiseksi. Eri kalankasvattamoista peräisin olevissa kirjolohissa todettiin olevan keskimäärin 9 %:ssa L. monocytogenes -bakteeria. Bakteerin esiintyminen eri kalankasvattamojen välillä vaihteli huomattavasti (0-75 %). L. monocytogenes -bakteereja löydettiin lähes yksinomaan kalojen kiduksista (96 %) ja vain satunnaisesti nahasta tai sisälmyksistä. Kidusten poistoon tai eristämiseen pitäisikin jatkossa kiinnittää huomiota saastumisen leviämisen estämiseksi. Tarkemmin tutkitussa kalankasvattamossa todettiin pääasialliseksi L. monocytogenes -bakteerien lähteeksi kasvattamon läheiset joki- ja purovedet sekä muut ympäristön valumavedet. Sateinen sää lisäsi todennäköisyyttä löytää L. monocytogenes -bakteeria kasvattamolta. Tutkittu kalankasvattamo ei levittänyt L. monocytogenes -bakteeria vaan pikemmin kärsi ympäristöstä peräisin olevasta saastutuksesta. Kolmanneksesta tutkituista 23 kalanjalostamosta todettiin puhdistetuilta pinnoilta L. monocytogenes -bakteeria, ainakin satunnaisesti. Jonkin Listeria -lajin löytyminen tuotantopinnoista indikoi kohonnutta todennäköisyyttä löytää niitä myös yrityksen kalatuotteista. Eri kalavalmistuotteista todettiin L. monocytogenes -bakteeria 0-20 %:ssa. Eri kalalaitoksista (15) todettujen L. monocytogenes -isolaattien tyypittäminen pulssikenttäelektroforeesilla osoitti, että samoja L. monocytogenes tyyppejä esiintyi valmiissa kalatuotteissa, raaka-ainekalassa sekä tuotantoympäristössä. Tuotantoympäristö sekä raaka-ainekalat ovat molemmat siten L. monocytogenes -saastutuksen lähteitä, joita pitää asianmukaisesti valvoa ja hallita. Suomalaisten kalalajien mädeistä todettiin vähittäiskauppatasolla 2-8 %:ssa L. monocytogenes bakteeria. Huomattavasti enemmän L. monocytogenes -bakteeria löydettiin tuoreena ostetuista mädeistä (18 %) kuin pakasteena tai pakasteesta sulatettuna (1 %) ostetuista mädeistä. Kirjolohenmädin pastörointi 62 tai 65 °C:ssa 10 minuuttia tuhosi mätiin lisätyt 8 logaritmista yksikköä L. monocytogenes -bakteereja. Pastöroidun vakuumiin pakatun kirjolohenmädin mikrobiologinen ja aistinvarainen laatu säilyivät hyvinä kuuden kuukauden ajan säilytettäessä 3 °C:ssa. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. © University of Helsinki 2006 Last updated 10.10.2006 |