Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Rossijskaja Karelija i karely v imperskoi politike Rossii, 1905-1917

Marina Vituhnovskaja

Doctoral dissertation, October 2006.
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of History.

Itäkarjalaiset olivat yksi monista Venäjän imperiumin pienistä talonpoikaiskansoista, joiden kansallinen nousu alkoi imperiumin loppuaikoina. Silloin Itä-Karjala joutui taloudellisesti jälkeenjääneen imperiumin ja nopeasti modernisoituvan rajamaan, Suomen, väliin. Suomen taloudellinen ja kulttuurillinen houkuttelevaisuus veti karjalaisia puoleensa ja se katsottiin haasteeksi Venäjälle. Näin alkoi kamppailu vaikutusvallasta itäkarjalaisten parissa, jota käytiin Venäjän ja Suomen välillä vuosina 1905-1917. Tämän kamppailun alku, eri vaiheet ja tulokset ovat teoksemme perusteemana.

Konfrontaatio levisi eri suuntiin (taloudellisiin, poliittisiin, ideologisiin, kirkollisiin ja sivistyksellisiin) kahdella tasolla: keskus- ja regionaalisella. Vastatoimina käytettiin jo paljon aiemmin sekä Venäjällä että muissa imperiumeissa luotuja eri toimenpiteitä paikallisia nationalismeja vastaan. Otettiin käyttöön taloudelliset keinot, joiden avulla pyrittiin tekemään suhteiden luominen Venäjän kanssa houkuttelevammaksi karjalaisille ja parantaa heidän taloudellista tilaansa. Kuitenkin nämä ponnistukset antoivat vain minimaalisia tuloksia imperiumin taloudellisen heikkouden ja valtion rahapulan takia. Pyrkimyksiä jarrutti myös pelko karjalaisten ja suomalaisten taloudellisesta integroinnista, joka antaisi karjalaisalueille taloudellisen kimmokkeen orientoitua Suomeen. Ortodoksisen kirkon, koululaitoksen ja zemstvon toiminnan tehostaminen karjalaisalueilla antoi paljon vähemmän tuloksia kuin toivottiin alueen taloudellisen jälkeenjääneisyyden ja suomen kielen välttelemisen takia. Eniten tuloksia antoi poliisin toiminta, jonka seurauksena kaikki suomalainen toiminta Itä-Karjalassa käytännössä kokonaan pysähtyi. Kuitenkin itäkarjalaisten pyrkimys järjestää kotiseutunsa integrointi Suomen kanssa pysyi latenttina toiveena ja odotti ensimmäistä mahdollisuutta päästä uudelleen pinnalle, ja sellainen mahdollisuus ilmeni Venäjän vallankumouksen myötä.

Karjalan kysymys oli myös osa Venäjän sisäpoliittista konfrontaatiota.1800-luvun lopulla vahvistunut ja enenevästi autokratian suosioon päässyt venäläiskansallinen oikeisto käytti sitä hyväkseen sekä suomalaisvastaisessa ideologiassaan että yleisessä toiminnassaan kansallispoliittista emansipaatiota vastaan Venäjän vähemmistökansojen parissa. Tämän yhteydessä kehiteltiin erillinen ideologeema karjalaisten läheisyydestä "suureen venäläiseen kansaan". Samalla se löysi tinsä Nikolai II ajan ultramonarkistiseen myytissä kansan ja tsaarin erityisen läheisestä yhteydestä. Karjalaisille annettiin tässä myytissä paikka tsaarille uskollisen "yksinkertaisen kansan" parissa.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 18.09.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki