Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Kansallista vai modernia

Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää

Erkki Anttonen

Väitöskirja, kesäkuu 2006.
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, taiteiden tutkimuksen laitos, taidehistoria.

Väitöskirjan aiheena on suomalainen taidegrafiikka vuosina 1930-1939. Tällä vuosikymmenellä Suomessa toimi suunnilleen 70 taiteilijaa, jotka tekivät grafiikkaa. Aikakausi olikin taidegrafiikan osalta monessa suhteessa merkittävä jakso. Silloin perustettiin Helsinkiin ja Turkuun grafiikan yhdistykset, alan koulutus saatiin käyntiin ja grafiikan näyttelytoiminta vilkastui huomattavasti. Suomalaiset taidegraafikot osallistuivat liittojensa kautta myös moniin ulkomaisiin alan näyttelyihin, ja varsinkin pohjoismaisten graafikkojen välillä oli tiivistä vuorovaikutusta. 1930-luvulla luotiin siten kiinteä perusta toisen maailmansodan jälkeiselle kehitykselle maamme taidegrafiikassa. Kuitenkin graafikkojen koko 1930-luvun kestänyt vireä toiminta laantui huomattavasti talvisodan sytyttyä syksyllä 1939. Siten vuosien 1930-1939 välinen aika muodostaa kiinteän ja selkeän kokonaisuuden suomalaisen grafiikan historiassa.

Tutkimus jakautuu kahteen osaan, varsinaiseen tekstiosaan ja appendix-lukuun, jossa analysoidaan taiteilijakohtaisesti 1930-luvulla toimineiden graafikoiden tuotantoa. Siihen liittyy myös laaja luettelo tällä vuosikymmenellä tehdystä taidegrafiikasta. Tutkimuksen yksi keskeinen teema on taidegraafikkojen suhde 1930-luvun ns. "suomalaiskansalliseen" taiteeseen ja taidekäsitykseen. Siis millaisia erilaisia sisällöllisiä muotoja tämä ajattelutapa sai ajan kuvataiteessa. Maailmansotien välisen kauden kuvataidetta Suomessa on yleensä luonnehdittu konservatiiviseksi, sisäänpäin kääntyneeksi ja henkisesti eristyneeksi ajan moderneista eurooppalaisista suuntauksista. Tutkimuksen perusteella tämä on liian yksioikoinen käsitys aikakauden kuvataiteesta. Moni taiteilija ja graafikko oli omaksunut modernistisen taidekäsityksen ja lähestyi taiteessaan ajan eurooppalaisen modernismin uusimpia pyrkimyksiä, kuten avantgarde-klassismia ja yleiseurooppalaista uusasiallisuutta. Toisaalta suomalaiskansallisten aiheiden käyttö ei välttämättä tarkoittanut modernismin vastaisuutta, vaan myös modernistiset taiteilijat saattoivat olla kiinnostuneita kansallista teemoista.

Kysymystä 1930-luvun taidegrafiikan suhteesta ajan nationalistiseen aatemaailmaan tarkastellaan väitöskirjassa eri näkökulmista. Tekstiosan loppupuolella tähän problematiikkaan palataan muutamien taiteilijoiden osalta yksityiskohtaisemmin. Toinen tutkimusprosessin kuluessa esiin noussut ja yllättävän yleiseksi osoittautunut piirre on monien taiteilijoiden varsin läheinen suhde uskonnollisiin, teosofisiin ja panteistisiin näkemyksiin. Myös tätä kysymystä selvitetään tarkemmin muutamien graafikkojen osalta.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 10.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki