|
University of Helsinki, Helsinki 2007 At the Limits of PresentationComing-into-Presence and its Aesthetic Relevance in Jean-Luc Nancy's Philosophy Martta HeikkiläDoctoral dissertation, January 2007. Väitöskirjani Presentaation rajoilla: läsnäoloon-tuleminen ja sen esteettinen merkitys Jean-Luc Nancyn filosofiassa tarkastelee taiteen asemaa Jean-Luc Nancyn (s. 1940) ajattelussa. Väitän, että Nancyn käsitys taiteesta valottaa hänen keskeisiä ontologisia kysymyksiään uudesta näkökulmasta. Tutkin taidetta suhteessa olemisen käsitteeseen pohtien sitä, miten Nancyn ymmärrys taiteesta kytkeytyy hänen tulkintaansa olemisesta "presentaationa", läsnäolevaksi-tulemisena. Käsitykseni mukaan Nancyn taidetta koskeva ajattelu antaa näkökulman niin sanottuun läsnäolon metafysiikkaan ja sen dekonstruktioon. Esitän, että Nancyn taiteen filosofia ei ole pelkistettävissä olemisen ajatteluun. Tutkimukseni jakautuu kahteen pääjaksoon. Ensimmäisessä osassa Presentaatio filosofisena teemana selvitän esittämisen synnyn historiallista taustaa Nancyn ajattelussa. Tutkin kahden ontologisen käsitteen, "presentaation" ja "representaation", eroa. Lähestyn aihetta Martin Heideggerin ja Jacques Derridan sekä Hegelin ja Kantin filosofian kautta. Olemista - joka vastaa Nancyn käsitettä "mieli" - voidaan luonnehtia "läsnäoloon-tulemiseksi" tai "esittämiseksi" (présentation). Oleminen tapahtuu siten ainutkertaisen monikollisesti. Tämän perusteella väitän, että Nancy kehittää Heideggerin ajatusta olemisesta etenkin kahdella tapaa: yhtäältä Nancy esittää uudelleentulkinnan ontologisesta erosta, ja toisaalta hän pyrkii radikalisoimaan Heideggerin käsitteen Mitsein, "kanssa-oleminen". Lisäksi osoitan, millainen on Derridan eron, différancen, merkitys ja sen osuus Nancyn olemisen tulkinnassa. Työn toinen osa Ontologiasta taiteeseen käsittelee taidetta ja estetiikkaa. Jos oletetaan, että Nancyn tuotannossa kysymys taiteesta koskee taiteen ja ei-minkään rajaa, miten taide voi avautua sille, mikä on taiteelle vierasta? Miten taide voi avata oman kokijansa vieraudelle? Nancyn ajattelulle ovat keskeisiä ajatukset taiteen olemassaolon alkuperäisestä pohjattomuudesta ja taiteen ja eri taiteenlajien monikollisuudesta. Tutkin näitä ongelmia eron ja katkoksen käsitteiden näkökulmasta. Nähdäkseni taiteen erottaa filosofiasta se seikka, että taide esittää sen, mikä on ilmeistä (évident) mutta ei esiin tulevaa (apparent), jos "esiin tuleva" ymmärretään "annetuksi". Väitteeni mukaan taiteen kyky purkaa Nancyn ontologiaa puolestaan perustuu taiteen käsitteen alkuperäiseen heterogeenisyyteen ja taiteenlajien moneuteen. Taiteessa on siten kyse eroamisesta - taide tapahtuu yksitellen, paikallisena erottumisena. Osoitan, että pohtiessaan taidetta tilallisuuden ja katkoksen asiana Nancy lähestyy ennemmin Derridan filosofiaa kuin Heideggeria ja tämän ontologista eroa. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. © University of Helsinki 2007 Last updated 04.01.2007 |