Takaisin nimiösivulle | E-thesiksen pääsivu

2. ISLAMINUSKO

2.1. Islamin uskonto  ja jumalakäsitys

Maailmassa on noin miljardi muslimia, joille islam luo elämäntavan ja kulttuurin perustan. Vaikka useimmat nykypäivän muslimit eivät olekaan arabeja eivätkä puhu arabiaa, on silti islamilaisen ja arabialaisen kulttuurin välillä vahva side. Koska arabia on Koraanin kieli, on islam tehnyt arabiasta maailmankielen. Islamia tavataan kaikissa maanosissa ja se on Euroopan suurin vähemmistöuskonto. Islamilla on maantieteellinen keskipiste, Mekka, ja siellä vanha pyhäkkö Kaaba. Muslimit kaikkialla maailmassa rukoilevat Mekkaan päin kääntyneinä. Myös moskeijat rakennetaan Mekan suuntaan ja se on pyhiinvaelluskohde. (Hjärpe 1992: 7 - 8.)

Arabian kielessä sana din tarkoittaa uskontoa. Tavallisesti sillä tarkoitetaan islamia, mutta sitä voidaan käyttää tarkoittamaan myös muita uskontoja. Islamin din eli uskonto koostuu kolmesta eri osa-alueesta: iman eli usko, ' ibadat eli uskonnolliset velvollisuudet sekä mu'amalat eli kaikki sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään liittyvät toiminnot. Iman pitää sisällään islaminuskon kaksi päädogmia: oppi Jumalan ykseydestä sekä oppi Muhammedin saamista ilmestyksistä. Toiminnot, joita mu'amalat pitää sisällään, perustuvat sekä ilmestyksiin että perimätietoihin, jotka kertovat Muhammedin ja hänen seuralaistensa käyttäytymisestä. Niin arkipäivän toiminnoissa kuin erikoistilanteissakin islamia pidetään täydellisenä elämisen mallina ja ohjenuorana. Myös uskonnollinen yhteisö eli umma kuuluu islamin uskontokäsitykseen. Umman jäseniä yhdistää usko, elämäntapa ja poliittinen yhteenkuuluvuus. Umma on yhteisö, johon kuuluvat kaikki maailman muslimit. (Hjärpe 1992: 8 - 10.)

Islam on kokonaisvaltainen uskonto, joka käsittää uskonto-opin ja rituaalien lisäksi myös kanonisen lain. Se sitoo sekä yksityistä muslimia että islamilaista yhteiskuntaa. Laki on islamin mukaan Jumalan säätämä, se siis koskee koko ihmiskuntaa. Laki määrittelee, mikä on hyvää, mikä on pahaa ja se näin pyrkii estämään pahan. (Palva 1993: 210.)

Islamin Jumalasta käytetään nimitystä  Allah. "Allah on arabiankielen erisnimi, joka viittaa ainoaan oikeaan Jumalaan, Jumalaan joka on olemassa välttämättä ja joka sisältää kaikki täydellisyyden jumalalliset ominaisuudet (Zaheer 1993: 10)." Muhammedin ilmestymiskokemusten mukaan islamin Jumala on sama Jumala kuin Raamatun ilmoittama Abrahamin Jumala. Rajanveto kristinuskoon vedetään siinä, että Jumala on yksi ja ainoa laatuaan. Kristinuskossahan korostetaan Pyhää Kolminaisuutta. Ihmisiä Jumala puhuttelee profeettojen välityksellä.. Muslimit pitävät Jeesusta Marian poikana ja profeettana, joka julisti evankeliumia ja teki ihmeitä. Viimeinen islaminuskon profeetoista oli Muhammed. Historiankäsitys on lineaarinen: kaikki alkaa luomisesta ja päättyy tuomiopäivään. (Palva 1993: 200 - 201.)

2.2. Koraani

Vuonna 632 profeetta Muhammedin kuoltua syntyi tarve profeetan ilmestysten kokoamiseen kirjaksi. Suuri osa ilmestyksistä oli jo olemassa papyruslehdille kirjoitettuna niin kuin Koraanissakin mainitaan. Loput ilmestyksistä koottiin muistitiedon perusteella. (Räisänen 1986: 17.) Koraaniin, islamin pyhään kirjaan, on kirjattu kaikki profeetta Muhammedin kokemat ilmestykset. Monien muslimien mielestä Koraani on luomaton ja on ollut aina Jumalan luona alkuperäisenä. Muhammedille ilmoitettiin vähitellen tätä taivaallista alkuperäiskappaletta. (Hallenberg 1992: 64.)

Koraanissa on 114 lukua eli suuraa. Jokaisessa suurassa  on vaihteleva määrä säkeitä (lyhyimmässä kolme ja pisimmässä 286 säettä). Suurat on järjestetty pituuden mukaan niin , että lyhimmät ovat lopussa. (Hallenberg 1992: 64.)  Suurat eivät noudata aikajärjestystä, sillä suurin osa varhaisista ilmestyksistä ovat lyhyitä ja sijoittuvat siis kirjan loppuun (Palva 1993: 199).

Koraanin ulkoaosaamista pidetään suurena hyveenä. Henkilöä, joka osaa koko Koraanin ulkoa, kutsutaan nimellä  "säilyttäjä". Koraanin esitystapa on ääneenlukeminen, lukutyyli on laulava ja sen taitaminen vaatii harjoittelua. Koraanin käännöksiä muille kielille ei hyväksytä, koska Koraani oli nimenomaan arabiaksi annettu ilmoitus arabiaa puhuville. Maltillisimmat muslimit ovat kuitenkin sitä mieltä, että käännös on eräänlaista Koraanin tulkintaa ja voidaan siis tehdä. (Hallenberg 1992: 66.) Koraanikouluissa opetellaan ulkoa Koraanin suuria. Teoreettisesti ajatellen enin, mitä koraanikoulussa voidaan oppia, on koko Koraani. Se on kuitenkin melko harvinaista, sillä Koraanin ulkoaoppimiseen kuluu useita vuosia. (Daun 1992: 126.) Muslimin jokapäiväisessä elämässä Koraanilla on keskeinen merkitys. Useat muslimit pitävät jatkuvasti mukanaan pientä Koraania, jota he lukevat vapaahetkinään. Osa muslimeista uskoo että Koraanilla on ihmeitä tekevä voima, joka tuo mukanaan siunausta. (Hallenberg 1992: 66.)

2.3. Islamin tukipylväät

Islamin tukipylväät ovat muslimien velvollisuuksia, jotka islamin laki on asettanut. Tukipylväitä on viisi: usko, rukous, almuvero, paasto ja pyhiinvaellus.

  1. Usko

    Muslimien uskontunnustus kuuluu: "Todistan, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja että Muhammed on Jumalan lähettiläs." Nämä sanat sisältyvät myös rukouskutsuun ja ovat tärkeä osa rituaalista rukousta. Uskontunnustuksen ensimmäinen osa tunnustaa Jumalan ykseyden ja toinen osa korostaa Muhammedin asemaa Jumalan sanaa tuovana ihmisenä. Muslimiksi kääntyvä henkilö lausuu uskontunnustuksen todistajan läsnäollessa. (Palva 1993: 202.) Jo vastasyntynyt vauva liitetään islamilaiseen yhteisöön kun isä kuiskaa uskontunnustuksen lapsensa vasempaan korvaan (Hallenberg 1992: 50 - 51). 

  2. Rukous

    Muslimi rukoilee viidesti vuorokaudessa. Ensimmäinen rukous rukoillaan aamulla juuri ennen auringon nousua. Toinen rukoillaan keskipäivällä ja kolmas rukous iltapäivällä. Auringonlaskun rukous sijoittuu hetkeen ennen auringonlaskua. Viimeinen iltarukous rukoillaan auringonlaskun jälkeen. Muslimi voi rukoilla missä tahansa ja hänen alustansa on oltava puhdas. Hän peseytyy ennen rukousta ja levittää alleen rukousmaton. Rukoillessaan hän kääntyy kohti Mekkaa. Perjantain keskipäivän rukouksen muslimimiehet kokoontuvat rukoilemaan moskeijaan. (Hallenberg 1992: 51 - 52.) Yleensä vieraassa kulttuurissa rukoileminen työpaikoilla ei ole aiheuttanut ongelmia, mutta koulussa sosiaalinen paine saattaa estää muslimilasta rukoilemasta (Hallenberg 1996:114).

  3. Almuvero

    Jumalan tahdon mukaisesti ihmisillä on almujen antamisvelvoite. Jokaisen muslimin tulee maksaa määräosuus tuloistaan ja omaisuudestaan valtion kassaan, joka jakaa varat puutteessa oleville. Nykyään almuveroa kerätään vain muutamissa maissa, esimerkiksi Saudi-Arabiassa. Almuveron lisäksi muslimin tulisi antaa vapaaehtoisia almuja puutteessa eläville.(Hallenberg 1992: 52 - 53.)

  4. Paasto

    Ramadan on pyhä kuukausi, jolloin Koraani ilmennettiin profeetta Muhammedille. Ramadan on rukous- ja paastokuukausi. Paasto kestää Ramadan -kuun ajan eli 30 päivää. Ramadanin aikana muslimin on kieltäydyttävä syömisestä, juomisesta, tupakoimisesta ja sukupuoliyhteydestä aamunkoiton ja pimeän tulon välinen aika. Lasten, odottavien tai lasta imettävien äitien ei tarvitse paastota. Ramadania pidetään pyhänä kuukautena, jolloin on erityisesti omistauduttava uskonnolle. (Palva 1993: 204.) Tällöin myös Koraania luetaan ahkerammin. Paastolla on monta tarkoitusta: ihminen herkistyy kuulemaan paremmin Jumalan äänen sisällään, kun hän pidättäytyy kaikista ruumiillisista nautinnoista. Ihminen tuntee myötätuntoa köyhiä kohtaan, kun hän kokee nälän ja janon tunteen ja on kiitollinen iltarukouksen jälkeen nautitusta ateriasta. Paasto lisää myös tahdonvoimaa. (Hallenberg 1992: 54-55.) Ramadan päättyy pyhäpäivään, jota kutsutaan Idd-päiväksi. Idd-päivänä syödään hyvin, annetaan lahjoja ja iloitaan paaston päättymisestä. Paaston tarkoitus on, että ihminen uudistuu henkisesti ja se pyritään osoittamaan myös ulkoisesti. Perheet hankkivat uusia vaatteita paaston päätyttyä. (Hallenberg 1992: 54 - 55.)

    Paastokuukauden aikana työteho saattaa olla heikentynyt, ja islamilaisissa maissa tehdäänkin tällöin lyhennettyä työpäivää, mihin ei Suomessa ole aina mahdollisuutta. Islamilaiset juhlapyhät saattavat osua keskelle viikkoa, jolloin voi olla ongelmallista järjestää vapaapäivää tai - päiviä niiden ajaksi. (Hallenberg 1996:114.)

  5. Pyhiinvaellus

    Jokaisen muslimin velvollisuus on käydä islamin pyhässä kaupungissa Mekassa  kerran elämässään. Käytännössä kaikki eivät voi tehdä pyhiinvaellusta, vaan köyhistä perheistä lähetetään joku edustamaan koko perhettä, sillä pyhiinvaeltaja tuo mukanaan siunausta muillekin. Pyhiinvaelluksella kaikki miehet pukeutuvat valkoiseen saumattomaan vaatteeseen ja ajelevat päänsä. Naisten tulee peittää hiuksensa, mutta muuten he voivat käyttää arkiasujaan. Naiset eivät saa peittää kasvojaan. Pyhiinvaellus on korvattavissa paastolla, vapaaehtoisilla almuilla tai uhrilla. Pyhiinvaelluksessa on tärkeintä ihmisen sisäinen tila. Sen tulee olla puhdas ja vilpitön. Pyhiinvaellus kestää viikon ja päättyy uhrijuhlaan. Juhlia varten kukin perhekunta teurastaa uhrieläimen (yleensä lampaan), josta jäljelle jäävä liha tulisi jakaa köyhille. (Hallenberg 1992: 55 - 56.)

2.4. Islamilainen elämäntapa

Islaminusko antaa ohjeita ja sääntöjä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Islamilaisessa elämäntavassa on eräitä piirteitä, jotka kiinnittävät länsimaalaisten huomion:

  1. Ruoka

    Koraani julistaa kielletyksi ravinnoksi sianlihan, veren sekä itsestään kuolleen eläimen lihan. Kiellettyä on myös sellaisen lihan syöminen, jonka teurastamisen yhteydessä on lausuttu jonkun muun kuin Jumalan nimi. Muslimeilla on tarkat säännöt siitä, miten teurastus tulisi suorittaa. Teurastettaessa eläimen pää on käännettävä Mekkaan päin, eläimen kaulavaltimo leikataan auki ja annetaan veren valua kuiviin (halal-teurastus). (Palva 1993: 205.) Kouluruokailun järjestäminen halal-säännösten mukaisesti muslimilapsille Suomessa on tuottanut joskus ongelmia, joiden vuoksi jotkut vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsensa kasvissyöjiksi varmuuden vuoksi (Hallenberg 1996: 115).

  2. Kuvakielto

    Ihmisten ja eläinten kuvaaminen on kiellettyä islamilaisessa käytännössä. Kuvien käyttäminen jumalanpalveluksissa on kiellettyä, eikä niitä saa olla näkyvillä myöskään rukous- ja hartaustiloissa. Ihmisten ja eläinten kuvat koetaan Jumalan pilkkana, ja ne kyseenalaistavat Jumalan aseman luojana. Kuitenkin nykyislamissa yleistynyt käsitys on, että kielto koskee vain kuvien uskonnollisen käytön. Tällöin esim. valokuvat kotona, sanomalehdissä ja passissa sekä postimerkeissä ovat sallittuja. (Hjärpe 1992: 98-99.)

  3. Ympärileikkaus

    Koraanista ei löydy määräyksiä, jotka koskevat ympärileikkausta, vaan sitä koskevat yleiset käytänteet ovat kulkeutuneet perimätiedon avulla. Poikien ympärileikkausta pidetään islamin uskossa pakollisena ja se onkin yleinen käytäntö. (Hjärpe 1992: 100.) Poikien ympärileikkausta juhlitaan suvun ja naapurien kesken. Juhlissa syödään hyvin ja ympärileikattu puetaan kauniisti. (Hjärpe 1992: 100.) Naisten ympärileikkaus on täysin tuntematon suuressa osassa islamilaista maailmaa. Suomessa tyttöjen ympärileikkaus on tullut tunnetuksi  somalinaisten myötä. (Hallenberg 1996: 117.) Somaliassa naisten ympärileikkaus on edelleen lähes sääntö (Kettunen, Laatu, Yli-Paunu 1984: 35).

  4. Puhtaus

    Puhtaus on tärkeä osa islaminuskoa. Muslimin tulisi kylpeä ainakin kerran viikossa ja aina sukupuoliyhteyden jälkeen. Naisten tulee kylpeä aina kuukautiskierron lopussa. Myös ennen päivittäisiä rukoushetkiä tulee peseytyä. Puhtauden tila saavutetaan, kun pestään kehon näkyvät osat, kuten suu, nenä, kasvot, kädet ja jalat. Myös vaatteiden ja elinympäristön tulee olla puhtaita. Profeetta on neuvonut, että talon takapihankin on oltava siisti. Puhtaudella tarkoitetaan fyysisen puhtauden lisäksi myös puhtaita ajatuksia ja aikomuksia. (Zaheer 1993: 36 - 37.)

2.5. Islaminusko ja suomalainen koulu

Islaminusko ja islamilainen elämäntapa vaikuttavat muslimilapsen koulupäivän kulkuun. Islamin tukipylväistä rukous ja paasto saattavat liittyä myös lapsen koulupäivään. Jos lapsi rukoilee koulupäivän aikana, tarvitsee hän siihen sopivan paikan ja peseytymismahdollisuudet. Sosiaalinen paine muiden lasten taholta voi estää muslimilapsen rukoilemisen heidän läsnäollessaan. Lapsi saattaa paastota Ramadan -kuun aikana, mikä voi aiheuttaa hänessä väsymystä ja työskentelykyvyn heikkenemistä. Erityisesti liikuntatunnit ovat tuolloin raskaita.

Islam kieltää tiettyjen ruokien syömisen, joten muslimilapsille on valmistettava koulussa jotain muuta ruokaa silloin, kun ruokalistalla on muslimeille kiellettyjä ruokia. Islam antaa myös tarkat ohjeet siitä, miten eläin teurastetaan. Kouluruokailun järjestäminen islamin teurastusohjeiden mukaan voi olla ongelmallista.

Jos muslimilapsen vanhemmat tulkitsevat sanatarkasti islamin kuvakieltoa eivätkä he hyväksy ihmisten ja eläinten kuvien käyttöä lastensa opetuksessa, voi tilanne olla vaikea. Suomalaisessa koulussa opetusta havainnollistetaan usein kuvien avulla ja koulukirjoissa on paljon kuvia. Erityisesti biologian opetus vaikeutuu, jos kuvia ei saa käyttää apuna.

Muslimeilla on omat juhlapyhänsä, jotka voivat osua myös viikolle, jolloin muslimilapset tarvitsevat vapaapäivän koulusta. Muslimilapsille on taas järjestettävä jotain muuta toimintaa silloin, kun luokassa käsitellään kristinuskoon liittyviä juhlia, esimerkiksi harjoitellaan joulujuhla-ohjelmaa tai askarrellaan pääsiäiskoristeita.


Takaisin nimiösivulle | E-thesiksen pääsivu