Sisällysluettelo Seuraava luku

3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN

– Ja tiedättekö mitä muuta hän tekee? Mymmelin tytär jatkoi. Hän opiskelee kaikkia kirjaimia ja kaikkia sanoja etuperin ja takaperin ja kulkee niiden ympäri, kunnes tietää aivan varmasti osaavansa ne. Jos ne ovat oikein vaikeita ja pitkiä, häneltä saattaa mennä siihen tuntikausia!

– Esimerkiksi gargolozymdontologi, ehdotti Juksu.

– Tai antifilifrenssikonsumtio, minä sanoin.

– Voi, sanoi Mymmelin tytär. Jos ne ovat noin pitkiä, hänen täytyy leiriytyä niiden viereen.

(Jansson 1963, 73–74)

Olen valinnut äskeisen lainauksen Janssonilta kuvaamaan sitä, millaiselta tutkimuksen tekeminen tuntuu. Aina tulee jotain uutta ja yllättävää, vaiheet lomittuvat toisiinsa. Laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on ilmiön selittäminen ja sen ymmärrettäväksi tekeminen (Alasuutari 1993, 196). Ymmärrykseen pääseminen vaatii kuitenkin monia syklejä. Ihmiselämän ilmiöt ovat monimutkaisia, joten ei ole aivan itsestään selvää, millaisilla menetelmillä pääsee parhaaseen tulokseen. Jokaisen tutkijan on luotava oma menetelmänsä, täsmennettävä ja tarkennettava sitä läpi tutkimuksen. (Varto 1992, 99)

Olen valinnut oman aineistoni keräämistavaksi teemahaastattelun ja sen analysoimisen fenomenologisesti orientoituneella sisällönanalyysillä. Analyysin ja aineiston järjestämisen apuvälineenä olen käyttänyt laadullisten aineistojen käsittelyyn tarkoitettua ATLAS/ti 95 tietokoneohjelmaa. Esittelen tässä luvussa näitä valitsemiani metodisia ratkaisuja ja tutkimuksen etenemistä.

3.1 Aineiston hankinta teemahaastatteluilla

Olen kerännyt tutkimusaineistoni kahdessa osassa: marraskuun 1999 ja tammikuun 2000 välisellä ajanjaksolla proseminaarityötäni varten ja syyskuusta 2000 tammikuulle 2001 hankin aineistoa lisää. Proseminaaria varten haastattelemani naiset antoivat luvan käyttää haastatteluja myös pro gradu -tutkielmaan. Aineiston keräämiseen käytin teemahaastattelua. Valitsin aineiston keruumenetelmäksi teemahaastattelun, koska ajattelin tutkimusaiheen olevan sellainen, josta ei ehkä ole totuttu puhumaan ja joka voi olla arka. Tuntui turvalliselta valita haastattelumuoto, jossa on selkeä teemarunko, mutta joka sallii haastattelun etenemisen joustavasti. (Hirsjärvi & Hurme 1982, 35–36)

Teemahaastattelurunko muodostui luetun kirjallisuuden avulla. Sieltä keskeisiksi teemoiksi nousivat uskonto, yhteisö, yksilö ja pukeutuminen. Hirsjärven ja Hurmeen (1982, 43) malli auttoi minua rakentamaan oman teemarunkoni (liite 1). Muotoilin valmiiksi kysymyksiä kaikista teemoista ja tein haastatteluissa lisäkysymyksiä tilanteen mukaan.

Alasuutarin (1993) mukaan laadullisessa tutkimuksessa on vaikea sanoa, missä vaiheessa esitutkimus päättyy ja varsinainen tutkimus alkaa. Olen omassa työssäni kokenut Alasuutarin toteamuksen hyvin todenperäiseksi. Haastatteluvaiheessa tuntui vain syntyvän uusia kysymyksiä ja ideoita, miten asiaa voisi lähestyä. Sen seurauksena haastattelurunkoni ja tutkimusongelmani ovat eläneet läpi koko tutkimusprosessin. Toisaalta kvalitatiivisessa tutkimuksessa on se etu, että aina voi tehdä uusia kierroksia ja kerätä lisää aineistoa (Ehrnrooth 1990, 30).

Ongelmallisena tutkimusprosessissa olen kokenut sen, että koska pukeutuminen on itseä hyvin lähellä, niin kaikkea ei osaa kyseenalaistaa. On hiljaista tietoa, jota ei ole helppoa muuttaa kysymyksiksi, vaikka pukeutuminen on osa omaa elämää.

Sain haastateltavani suurimmaksi osin lumipallomenetelmällä. Sain välikäden kautta yhteyden yhteen musliminaiseen, joka kyseli halukkaita haastateltaviksi. Tämän henkilön välityksellä olen saanut ensimmäiset haastateltavani. He taas auttoivat uusien kontaktien luomisessa. Yhden haastateltavan tapasin musliminaisten pukeutumista koskevassa keskustelutilaisuudessa, yhden sain somalialaisten naistenyhdistyksen Geelan kautta ja yhden tapasin sattumalta erään haastattelutilanteen yhteydessä.

Olen haastatellut yhteensä yhtätoista Suomessa asuvaa musliminaista. Heistä kolme on kotoisin Välimeren ympärillä olevista valtioista ja kolme Somaliasta. Olen haastatellut myös viittä suomalaista käännynnäistä, jotka kutsuvat itseään islamiin palanneiksi. Näistä haastatteluista jätän tässä tutkimuksessa käyttämättä kahta, koska yhdessä nk. arabimusliminaisen haastattelussa oli tulkkina toinen musliminainen ja yhden suomalaisen haastattelun nauhoitus epäonnistui. Luovuin tulkin avulla tapahtuneesta haastattelusta, koska tulkki alkoi välillä selittää, mitä haastateltava tarkoitti jollakin puheenvuorollaan. Tässä tutkimuksessa käytetty haastatteluaineisto muodostuu yhdeksän naisen nauhoitetuista ja litteroiduista haastatteluissa antamista pukeutumiseen liittyvistä kuvauksista sekä puhelimitse tehdyistä täydennyksistä, joista on tarkat muistiinpanot. Lisäksi aineistossani on kasvotusten tapahtuneessa nauhan ulkopuolelle jääneistä keskusteluista tehdyt muistiinpanot. Kaikesta tästä muodostui 189 sivua tekstiä. Haastatteluiden laajuudet vaihtelevat 13–33 sivuun.

Haastattelujen edetessä ymmärsin, että oma lähtökohtani oli se oletus, että islam näkyy silmin havaittavasti pukeutumisessa. Keskustellessani haastateltavien ja islamiin jollain tavalla tutustuneiden kanssa aiheesta ymmärsin, että oletukseni on virheellinen. Tästä seurasi, että haastattelin myös länsimaisesti pukeutuvia, itseään muslimina pitäviä naisia. Haastateltavat muodostuvat joukosta musliminaisia, joiden pukeutuminen vaihtelee länsimaisesti pukeutuneista itsensä hunnuttaviin. Kasvohuntua käyttäviä naisia en yrityksistäni huolimatta saanut tutkimukseen mukaan. Haastatteluun ovat valikoituneet riittävästi suomea tai englantia osaavat. Muutamista haastatteluista huomaa kyllä, että omalla kielellä he olisivat ehkä kyenneet ilmaisemaan itseään vielä paremmin.

Olen valinnut haastateltavakseni musliminaisia eri maista, koska se antaa aavistuksen pukeutumisen kirjosta. Olen valinnut musliminaisia niistä kulttuureista, joihin islamilaisuus yhdistetään ja jotka Suomessa ovat edustettuina näkyvällä tavalla. Islamiin palanneet ovat mielenkiintoinen ryhmä, koska he ovat syntyneet ja eläneet täällä, mutta valinneet islamin omaksi uskonnokseen.

3.2 Haastateltavat

Esittelen seuraavaksi haastattelemani naiset. Käytetyt nimet ovat peitenimiä. En ole kertonut naisten tarkkaa ikää enkä nk. arabinaisten synnyinmaita, koska nämä tiedot voisivat auttaa naisten henkilöllisyyksien tunnistamisessa. Haastattelemani naiset asuivat haastatteluiden aikana yhtä naista lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla.

Fatima

Fatima on alle 30-vuotias. Hän on syntynyt ja kasvanut eräässä Lähi-idän Välimeren rannalla sijaitsevassa valtiossa. Hänen aviomiehensä on kotoisin samasta maasta. Suomessa Fatima on ollut likimain kymmenen vuotta. Haastatteluhetkellä hän oli opiskelija, vaimo, äiti sekä aktiivisesti yhteisön toimintaan osallistuva musliminainen.

Nadja

Nadja on syntynyt Pohjois-Afrikassa yli kolmekymmentä vuotta sitten. Hänen isänsä on muslimi ja äitinsä kristitty suomalainen. Suomessa Nadja on asunut jo yli kymmenen vuotta. Hän on naimisissa muslimimiehen kanssa, joka on kotoisin eräästä Lähi-Idän valtiosta. Haastatteluhetkellä Nadja oli työssäkäyvä perheenäiti. Hän on samoin kuin Fatimakin ollut koko ikänsä muslimi.

Maryah

Maryah on alle 30-vuotias suomalainen nainen, joka kääntyi islamiin pari vuotta sitten. Hän on muslimiksi tulonsa jälkeen avioitunut muslimimiehen kanssa. Heillä ei kuitenkaan ole vielä lapsia. Maryah on suorittanut akateemisen loppututkinnon. Hän opiskelee innokkaasti islamia.

Ramla

Ramla on yli 30-vuotias suomalainen, joka kääntyi islamiin noin kymmenen vuotta sitten. Hän on uskonnollisesti aktiivinen ja opettaa työkseen islamia. Hän on eronnut yksinhuoltajaäiti.

Ayan

Ayan on yli 30-vuotias suomalainen käännynnäinen. Hän on naimisissa muslimimiehen kanssa. Ayan on kotiäiti, mutta välillä hän tekee keikkatyötä. Hän pyrkii osallistumaan yhteisön toimintaan mahdollisuuksien mukaan ja pyrkii pitämään päivittäiset rukoushetket myös työssä ollessaan.

Hannele

Hannele on suomalainen käännynnäinen. Hän on nelissäkymmenissä ja naimisissa muslimimiehen kanssa. Hän on kotiäiti, mutta osallistuu aktiivisesti erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.

Waris

Waris on noin kolmikymppinen somalialaisnainen. Hän opiskelee, käy työssä opiskeluidensa ohella ja osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan. Suomessa hän on ollut yli kymmenen vuotta. Hän on naimisissa ei-muslimimiehen kanssa ja heillä on pari lasta.

Jasmin

Jasmin on noin kolmikymppinen somalialaisnainen. Hän on monessa suhteessa aktiivinen nainen. Jasmin opiskelee, käy töissä, on mukana yhdistystoiminnassa. Hän on naimisissa somalialaisen miehen kanssa ja on monen lapsen äiti. Hän kuvaa omaa perhettään islamia aktiivisesti harjoittavaksi. Suomea Jasmin puhuu jo hyvin, vaikka on ollut Suomessa alle viisi vuotta.

Zahra

Zahra on neljääkymmentä lähestyvä somalialaisnainen, joka muiden haastattelemieni somalialaisnaisten tavoin on ollut koko ikänsä muslimi. Hän on opiskelija, monen lapsen äiti, vaimo ja osallistuu lisäksi yhdistystoimintaan. Suomessa hän on ollut yli kymmenen vuotta.

 

3.3 Fenomenologisesti orientoitunut sisällönanalyysi

Proseminaarityössäni lähdin liikkeelle siten, että muodostin ensin teoriataustan ja toteutin sitten empiirisen osan: teemahaastattelut ja niiden analysoinnin teemojen mukaisesti. Tätä tutkimusta aloittaessani minulla oli siten haastattelurunko ja esiymmärrystä aiheesta. Ajatukseni oli, että jatkan haastatteluiden tekemistä ja lähden tekemään tätä analyysia aineistolähtöisesti. Aineiston keruuvaiheessa minusta alkoi tuntua siltä, että mikään tuntemani menetelmä ei sovi siihen, mitä koin prosessoivani aiheen parissa. Kävin läpi menetelmiä, kunnes tutustuin fenomenologiaan, joka tuntui puhuvan niistä asioista, joita olin pohdiskellut.

Fenomenologiassa ollaan kiinnostuneita ihmiselämään liittyvistä ilmiöistä. Tutkimus yrittää selvittää ilmiötä, joka on tutkijan mielessä ja saada selville ilmiöstä olennaisen. (Spiegelberg 1975, 16; Gröhn 1992, 11; Varto 1992, 90 –91; Klemola 1998 b, 163). Fenomenologiassa tavoitellaan olemuksen näkemistä ja sitä, että se saisi ilmetä omana itsenään (Lehtovaara 1994, 4; Klemola 1998 b, 167). Fenomenologisessa tutkimusprosessissa lähtökohtana on ihmisenä olemisen analysointi, josta seuraavat tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja näkökulma (Klemola 1998 a, 17). Juuri tämä fenomenologian kiinnostuneisuus subjektiivisuudesta, eli ihmisen yksityisestä olemisesta (Saarinen 1986, 127–128), puhutteli minua. Minusta tuntui helpolta samaistua fenomenologiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihminen ymmärretään ainutlaatuisena, tajunnallisena, maailmaan suhteissa olevana ja maailmaa tulkitsevana olentona, joka on jatkuvassa uudeksi tulemisen tilassa (Lehtovaara 1994, 17–20).

Oma tutkimusotteeni on fenomenologinen. Päämääränäni on selvittää, mikä on olennaista musliminaisten pukeutumisessa erityisesti yksilöllisyyden kannalta. Tavoitteenani on ymmärtää, mistä asioista muodostuu yksilöllisyys musliminaisten pukeutumisessa ja miten se ilmenee sekä kokemuksena että konkreettisesti. Ontologinen näkökulma tulee tutkimukseen siten, että näen pukeutumisen osana ihmisen olemista maailmassa. Pukeutumista voi ymmärtää vain osana ihmisen laajempaa kokonaisuutta.

Analyysimenetelmäni ei ole kuitenkaan puhtaasti fenomenologinen, koska tutkimuksessani en tavoittele fenomenologian arvostamaa puhdasoppista reduktiota. Fenomenologiassa reduktiolla tarkoitetaan sulkeistamisen avulla tapahtuvaa olennaisen olemuksen etsintää ilmiöstä (Saarinen 1986, 120, Perttula 1995, 45). Sulkeistaminen tarkoittaa sitä, että tutkija purkaa ensin esiymmärryksensä ja käsittelee kaiken hankkimansa teoreettisen tiedon ilmiöstä, jotta hän voi nähdä, mikä nousee ilmiöstä ja mikä hänestä itsestään (Varto 1992, Lehtovaara 1994). Lehtovaara (1994, 13) varoittaakin, että jos tutkija ei tee ratkaisua käsityksistään tietoisesti niin ne tapahtuvat tiedostamatta.

Kutsun omaa lähestymistapaani aineiston ja teorian välisen vuoropuhelun varaan rakentuvaksi fenomenologisesti orientoituneeksi sisällönanalyysiksi. Sisällönanalyysissa tarkastellaan kirjallisessa muodossa olevaa tekstiä. Sisällönanalyysin tarkoituksena on kuvailla ja tulkita analysoitavan kohteen ominaispiirteitä. Sisällönanalyysillä tutkitaan sitä, miten ja missä yhteydessä jokin asia ilmaistaan, mihin erilaisilla ilmaisuilla pyritään ja miten lausumat ovat tulkittavissa. Sisällönanalyysi kiinnittää huomion siihen, mitä teksti ilmaisee, mitä aiheita käsitellään, mistä vaietaan ja miten asioita painotetaan. (Jussila, Montonen & Nurmi 1989, 172–173). Fenomenologinen orientaatio tai ote analyysissä tarkoittaa, että tavoitteeni on edellä mainittujen erittelyiden kautta löytää ilmiöstä musliminaisten pukeutuminen yksilöllisyyden kannalta olennainen, heidän pukeutumisensa elämismaailma. Fenomenologian tapaan sisältöä analysoimalla pyrin löytämään merkitysyhteyksiä, -tihentymiä ja -verkostoja, joiden avulla voi kuvata ilmiön muodostumista ja olemusta. (Saarinen 1986, 115–116, 133; Varto 1992, 99; Perttula 1995, 45, 74)

Teorian ja aineiston vuoropuhelu merkitsee analyysissa sitä, että aineiston analysoinnin ja tulkinnan apuna käytetään muuta materiaalia (Jussila ym. 1989, 198). Tässä tutkimuksessa diskurssin ja tutkimani ilmiön analysoinnissa apuna toimii tutkimuskirjallisuus. Ajatukseni on, että tutkimusraportti ja analyysi etenee aineiston ja muun kirjallisuuden vuoropuheluna.

3.4 Aineiston analysointi

Analyysini on edennyt siten, että ensin olen lukenut aineiston useaan kertaan. Sen jälkeen olen koodannut aineiston ATLAS/ti -ohjelmalla. Koodaus on edennyt aineistolähtöisesti sisällön perusteella siten, että olen koodannut sisältöä vastaavan kokonaisuuden kaikilla koodeilla, jotka kuvaavat asiaa. Valmista runkoa koodaukseen en tehnyt, vaan koodit ovat syntyneet aineiston lukemisen myötä. Tekstisegmenttien laajuudet vaihtelevat ja yhteen tekstisegmenttiin on koodattu useissa tapauksissa monta koodia. Koodauksessa on myös päällekkäisyyttä, mikä on seurausta sisältöjen päällekkäisyydestä.

Aineiston jäsentämiseksi ryhmittelin aineistoa koodiperhetyökalua käyttäen. Ryhmittelin koodit samaan ryhmään kuuluviksi siten, että niille löytyi yhteinen niiden sisältöä vastaava nimittäjä. Esimerkiksi pukeutumisen tilannesidonnaisuus -ryhmään liitin kaikki koodit, jotka ilmaisivat pukeutumista liittyen johonkin paikkaan tai tilanteeseen. Tällaisia koodeja olivat mm. moskeija, opiskelu ja työssäkäynti.

Koodattuani puolet aineistosta tarkistin koodausta, koska aineistoa ja koodeja oli runsaasti. Koodiryhmiin liittyviä tekstisegmenttikokonaisuuksia tarkastellessani huomasin koodauksen pysyneen kurssissaan suhteellisen hyvin huolimatta siitä, että ehkä hieman vähemmälläkin koodimäärällä olisi päässyt samaan tulokseen. En kuitenkaan halunnut sulauttaa koodeja toisiinsa, koska siten olisin ehkä menettänyt osan tulkinnan nyansseista sekä ohjelman työkalujen käyttömahdollisuuksista.

Lisäksi ongelmana koodauksessa tuntui välillä olevan se, että saman asian olisi voinut määritellä niin monin tavoin ja useisiin ryhmiin kuuluvaksi. Joidenkin koodien kohdalla tein ratkaisun, että kyseinen koodi kuuluu jokaiseen ryhmään, jonka sisältöä se vastaa .

Kokonaiskuvan saamiseksi ryhmittelin koodiryhmistä vielä laajempia sisällöllisiä kokonaisuuksia. Ryhmittely on tapahtunut tutkimusongelmien avulla. Olen jaotellut koodiryhmät siten, että kaikki ne koodiryhmät, jotka antavat vastauksen tiettyyn asettamaani tutkimusongelmaan, muodostavat laajemman kokonaisuuden.

Jatkoin analyysia siten, että luin kutakin tutkimusongelmaa vastaavan sisällöllisen kokonaisuuden koodiryhmä kerrallaan. Luin ensiksi yksittäisiin koodiryhmiin liittyviä segmenttejä ja tein havaintoja sisällöstä. Luettuani jokaisen tutkimusongelmaa vastaavan kokonaisuuden, kokosin yhteen tekemäni havainnot. Havaintojen pohjalta lähdin kirjoittamaan analyysia. Lopullinen analyysi muodostui kuitenkin vuoropuhelussa teoreettisen kirjallisuuden ja muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa kirjoitusprosessissa.

Analyysi on edennyt tekstisegmenteistä laajempiin kokonaisuuksiin. Tulkintaa tapahtuu joka tutkimusprosessin vaiheessa, joten lopullinen tulkinta on toisten tulkintojen päälle rakentunutta. Analyysin viimeiseksi vaiheeksi voisi sanoa sitä, että kun raportti on lähes valmis, se menee parille haastateltavalle luettavaksi. Se yhdessä muun palautteen kanssa terävöittää analysointiprosessia ja saa kenties palaamaan kehällä taaksepäin.