Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Asiakkaan ja asiantuntijan pedagoginen suhde

Fenomenologinen tutkimus fysioterapiatilanteista asiakkaiden ja fysioterapeuttien kokemana

Arja Piirainen

Väitöskirja, huhtikuu 2006.
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos.

Väitöskirja on fenomenologinen tutkimus koetusta asiakas-asiantuntijasuhteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ihmisten välisiä asiakas-asiantuntijatilanteiden suhteita ja siten mahdollistaa asiakkaan hyvinvointia. Tutkimuskohteena on fysioterapiasuhde, jota aiemmin on selvitetty fysioterapeutin parantamisena, asiakkaan terveyden edistämisenä tai vuorovaikutussuhteena. Tässä tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu fysioterapiatilanteissa koettuihin asiakkaiden ja asiantuntijoiden välisiin suhteisiin. Tutkimukseen osallistuivat 16 fysioterapiatilanteen kokenutta asiakasta ja 16 saman tilanteen kokenutta fysioterapeuttia, jotka toimivat tutkimusajankohtana erikoissairaanhoidossa, kunnan terveyskeskuksessa tai yksityisessä fysioterapialaitoksessa. Avoimen yksilöhaastattelun tehtävänä oli kuvata mitä osanottaja koki juuri päättyneessä tilanteessa. Tutkimusaineiston analyysi etenee ensimmäisessä vaiheessa fenomenologisen tutkimuksen mukaan, yksilöllisten ihmisten välisten suhteiden koettujen merkitysten ja merkityskokonaisuuksien analyysiin ja merkitysperspektiivin synteesiin. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen yksilöllisten merkitysperspektiivien perusteella fysioterapiasuhde osoittautui muutossuhteeksi, mikä ei ollut erilainen eri organisaatioissa, vaan siinä ilmeni pedagogisen suhteen oppimisen ja ohjauksen piirteitä.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa vietiin pedagogisen suhteen mukaisesti yhteen ja vertailtiin yksilöllisten merkitysperspektiivien merkityksiä ja merkityskokonaisuuksia asiakkaiden ja fysioterapian asiantuntijoiden näkökulmina sekä saman tilanteen yhteisenä koettuna näkökulmana. Asiakkaiden näkökulmasta suhteen voimavarana oli hänen kokema kehollinen vieraus, mikä ohjasi asiakas-asiantuntijasuhdetta neljänlaiseen asiakkaan muutossuhteeseen. Fysioterapian asiantuntijoiden näkökulmasta asiaosaamisena oli asiakkaan parantaminen liikkeen tai toiminnan avulla, mikä ohjasi asiakas-asiantuntijasuhdetta asiantuntijan näkökulmasta erilaisiin ohjaussuhteisiin. Samassa tilanteessa asiakkaiden ja asiantuntijan yhteisenä kokemat aukeamat etenivät spontaaneista turvallisuuden ja luottavaisuuden aukeamista aktiivisiin yhteisymmärryksen ja yhteissanoituksen aukeamiin. Pedagoginen suhde avautui merkityskokonaisuuksina joko vain asiakkaalle tai asiantuntijalle tai yhteisenä koettuina pedagogisina aukeamina. Edellä mainituista kolmesta (asiakkaan, asiantuntijan, yhteisenä koettu) näkökulmasta asiakas-asiantuntijasuhde osoittautui tässä tutkimuksessa neljäksi erilaiseksi asiakkaan, asiantuntijan ja yhteytenä koetun näkökulmia yhdistäväksi pedagogiseksi prosessiksi. Tutkimuksen tulosten synteesi osoitti, että pedagogisen prosessin suuntaa muuttavat yhteytenä koettujen aukeamien väliset dialogit, joissa spontaani, yhdessä näkyvä ja yhdessä koettua sanoittava dialogihetket osoittautuivat pedagogista prosessia kääntäviksi mahdollisuuksiksi. Tämän tutkimuksen mukaan vasta aktiivinen yhteistä kieltä tuottava pedagoginen suhde mahdollistaa asiakkaan kokeman kehollisen vierauden ymmärtämisen ja yhteissanoittamisen. Sanoittamalla kokemaansa asiakas voi jakaa kokemaansa toimimattomuutta tutulla kielellä myös muiden kun tilanteessa olleiden kanssa ja siten oppia itsenäisesti ohjaamaan omaa hyvinvointiaan. Tämän tutkimusten tulosten mukaan vain yhdessä (Pentin ja Sarin) tilanteessa pedagoginen prosessi eteni yhteiseksi kieleksi. Tutkimustulokset haastavat kehittämään asiakas-asiantuntijasuhdetta siten, että pedagoginen prosessi voisi toteutua kokonaisuudessaan.

Avainsanat: asiakas-asiantuntijasuhde, pedagoginen suhde, fenomenologia, kokemus, merkitysanalyysi, dialogi, fysioterapia

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 28.03.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki