Helsingin yliopisto, Helsinki 2006
Tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistäminen museoissa
Heidi Kallioinen
Pro gradu, lokakuu 2006.
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kotitalous- ja käsityötieteiden laitos.
Tavoitteet: Tutkimuksessa tarkastellaan tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistämisen mahdollisuuksia museoissa. Aihe oli ajankohtainen, sillä yhä useammin erilaisissa museoissa järjestetään tekstiiliin liittyvää museopedagogista toimintaa, jossa ilmenee monipuolisesti käsityökasvatuksen elementtejä. Taustalla aiheen valinnassa vaikutti huoli tekstiilikulttuurisen lukutaidon mahdollisesta hiipumisesta ja halu löytää toimintatapoja edistämään tekstiilikulttuurin tulevaisuutta. Käsityökulttuuria käsittelevissä tutkimuksissa korostettiin materiaalin tuntemuksen merkitystä käsityössä, siksi tutkimuksessa rajattiin tutkittavaksi tekstiili-ilmaisu. Aihetta lähestyttiin käsityön 2000- luvun vaihteessa saamien merkitysten kautta taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmista. Tutkielman teoriaosuudessa pohdittiin tekstiilikulttuurin rakennusaineita ja tekstiilikulttuurin siirtämisprosessin tekijöitä ja analysoitiin suomalaista museota tekstiilikulttuurin opetuspaikkana sekä käsiteltiin museopedagogisia sisältöjä.
Menetelmä: Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä teemahaastatteluna. Ennen haastatteluja tehtiin aiheen esikartoitus kirjallisen materiaalin sekä havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin henkilökohtaisina yksilöhaastatteluina. Toisella kierroksella asiantuntijoilla oli mahdollisuus kommentoida haastatteluista tehtyä koontia sähköpostitse. Informantteja oli 8 ja heidät oli valittu tarkoituksenmukaisella otannalla. Informantit edustivat asiantuntijoita erityyppisisistä museoista, opettajankoulutuksesta sekä käsityönopettajista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä deduktiivista päättelyä käyttäen.
Johtopäätökset: Tutkimuksen tulokseksi muotoutui kolme strategiaa tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistämisessä. Merkityksellisimmät menetelmät edistämiseen ovat 1) materiaaleihin tutustuminen ja käsin tekeminen, 2) elämyksellinen, kehollinen toiminta sekä 3) tekstiilikulttuurisen tiedon saanti esimerkiksi tutkivan oppimisen avulla. Käytännön museopedagogisessa työssä strategiat esiintyivät sekoittuneina, mitä myös pidettiin toivottavana. Tärkeänä seikkana tuli lisäksi esille, että museon työpajaoissa tehtävän käsityön rooli voi olla yhtälailla uutta luova kuin mallioppimiseen perustuva. Tekemisessä korostettiin luovuutta, mutta mallioppimiseen sisältyvä elämyksellisyyden mahdollisuus nostettiin myös esille. Sivutuloksena tuli esille museon ja koulun yhteistyön kehittämisen tärkeys tekstiilikulttuurisen lukutaidon edistämisessä sekä verkkoviestinnän merkitys tulevaisuuden yhteistyössä.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
© Helsingin yliopisto 2006
Viimeksi päivitetty 12.10.2006