Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Nuorten henkilökohtaisten tavoitteiden profiilit ja subjektiivinen hyvinvointi

Elina Riuttala

Pro gradu, syyskuu 2006.
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, psykologian laitos.

Persoonallisuutta ja motivaatiota voidaan lähestyä henkilökohtaisista tavoitteista käsin. Ne ovat tietoisia ja subjektiivisia motivoivia päämääriä, joiden avulla henkilö ohjaa elämäänsä. Henkilökohtaiset tavoitteet ovat yhteydessä nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimusongelmina oli selvittää, millaisia ryhmiä nuorista voidaan muodostaa heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa sisältöjen perusteella, ja miten nämä ryhmät eroavat toisistaan uratavoitteen arvioinnin, elämän tärkeiden asioiden ja subjektiivisen hyvinvoinnin suhteen. Toisena tavoitteena oli selvittää sukupuoli- ja koulutuseroja uratavoitteen ja elämän tärkeiden asioiden arvioinnissa sekä subjektiivisessa hyvinvoinnissa. Henkilöorientoitunutta lähestymistapaa soveltaen lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat nuoret (N=1144) ryhmiteltiin heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa sisältöjen mukaan klusterianalyysillä. Klusterianalyysissä muodostuneet ryhmät nimettiin keskeisimmän henkilökohtaisen tavoitteen mukaan (1) varallisuusryhmäksi, (2) ammattiryhmäksi, (3) tuleva koulutus ja ihmissuhteet -ryhmäksi ja (4) itsensä kehittäminen -ryhmäksi. Varallisuusryhmään kuuluvat eivät juuri panostaneet uratavoitteeseensa, he eivät olleet uupuneita ja subjektiivinen hyvinvointi oli keskitasoa. Ammattiryhmään kuuluvat panostivat uratavoitteeseen paljon ja kokivat sen edistyneen, heillä oli elämäntapaan liittyviä tavoitteita, he eivät olleet uupuneita ja subjektiivinen hyvinvointi oli keskitasoa. Tuleva koulutus ja ihmissuhteet -ryhmään kuuluvat panostivat uratavoitteeseen paljon ja kokivat sen edistyneen, ihmissuhteet olivat heille tärkeitä ja he olivat koulutyössään väsyneitä, mutteivät kyynistyneitä. Oma terveys kuului heidän tavoitteisiinsa ja he olivat elämäänsä tyytyväisiä. Itsensä kehittäminen -ryhmään kuuluvat eivät panostaneet uratavoitteeseen tai kokeneet sen edistyneen, he olivat uupuneita ja erityisesti myös kyynistyneitä. Heillä oli lähes kliinisesti merkitsevää masennusta ja elämäntyytyväisyys ja itsetunto olivat matalalla. Tutkimus toi esiin myös sukupuoli- ja koulutuseroja: tytöille uratavoite merkitsi enemmän, he panostivat siihen ja se rasitti heitä enemmän, he olivat uupuneempia ja masentuneempia ja heillä oli huonompi itsetunto kuin pojilla. Lukiossa opiskelevia uratavoite rasitti enemmän ja he olivat uupuneempia, mutta he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat. Käytännön sovelluksena nuorten henkilökohtaisten tavoitteiden selvittäminen on keino löytää henkisesti pahoinvoivat ja tuen tarpeessa olevat nuoret.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 09.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki