Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Visual search and eye movements: Studies of perceptual span

Helena Ojanpää

Doctoral dissertation, November 2006.
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Psychology and Finnish Institute of Occupational Health.

Visuaalisella haulla tarkoitetaan jonkin kohteen näönvaraista etsimistä muiden ärsykkeiden joukosta. Visuaalista hakua on esimerkiksi se, kun etsitään tiettyä henkilöä ihmisjoukosta, lyijykynää työpöydältä tai vaikkapa kuvaketta tietokoneen näytöltä. Visuaalinen haku on keskeistä monissa työtehtävissä sekä liikenteessä. Erilaiset käyttöliittymät ja niiden sisältämät ärsykkeet, kuten tekstit ja symbolit, tulisi suunnitella ihmisen näköjärjestelmän kannalta mahdollisimman helposti havaittaviksi. Koska näöntarkkuus alenee ääreisnäössä voimakkaasti, kykenemme havaitsemaan yksityiskohtia vain pieneltä näkökentän alueelta. Luonnollisessa tilanteessa tarkimman näön aluetta siirretäänkin kiinnostuksen kohteesta toiseen silmiä liikuttamalla. Silmänliikkeitä mittaamalla saadaan tietoa visuaalisen haun tehokkuuteen vaikuttavista seikoista.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin monimutkaisten objektien, kuten kasvokuvien, kirjainten, kuvakkeiden sekä sanojen hakua. Haun aikana tapahtuvat silmänliikkeet rekisteröitiin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten erilaiset ärsykkeiden ominaisuudet, kuten vaaleus- ja värikontrasti, lukumäärä ja asettelu vaikuttavat visuaalisen haun tehokkuuteen ja silmänliikkeisiin. Erityisesti tutkittiin havaintokentän kokoa, eli sitä, kuinka paljon eri tyyppistä informaatiota yhdellä katseen kohdistuksella pystytään käsittelemään. Yhdessä osatutkimuksessa selvitettiin myös liuotinaineaivosairaudesta kärsivien potilaiden visuaalista hakua.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdellä katseen kohdistuksella kyetään prosessoimaan useita ärsykkeitä. Sana tai kasvokuva löydettiin hakutilanteessa yhdellä katseen kohdistuksella 4 - 5 muun sanan tai kasvon joukosta, kun taas yksinkertaisempia kirjaimia ja kuvakkeita kyettiin prosessoimaan kerralla jopa 30 - 40. Ärsykkeiden ominaisuudet vaikuttivat havaintokentän kokoon: esimerkiksi vaaleuskontrastin alentuessa yhdellä katseen kohdistuksella havaittiin vähemmän ärsykkeitä ja vastaavasti hakuaika kasvoi. Liuotinaineaivosairaudesta kärsivien potilaiden havaintokenttä oli kapeutunut ja visuaalinen haku hidastunut.

Tulokset osoittavat, että visuaalisen haun tehokkuus eri tilanteissa on yhteydessä havaintokentän kokoon, joka puolestaan vaikuttaa tarvittavien katseen kohdistusten lukumäärään. Erityisesti verkkokalvon rakenteesta johtuva näöntarkkuuden aleneminen ääreisnäössä näyttää määräävän havaintokentän kokoa ja siten selittävän visuaalisen haun tehokkuutta eri tilanteissa. Myöhemmän tason tiedonkäsittely, kuten oppiminen ja kyky suunnata tarkkaavaisuutta havaintokentässä, näyttävät vaikuttavan haun tehokkuuteen välillisemmin näiden varhaisemman tason rajoitusten sallimissa puitteissa. Tutkimuksen liitteeksi on koottu muutamia yksinkertaisia ohjeita siitä, kuinka käyttöliittymissä tapahtuvaa visuaalista hakua voidaan tehostaa suunnittelemalla niiden visuaaliset ärsykkeet riittävän suuriksi ja selkeästi erottuviksi, jotta havaintokentän koko olisi mahdollisimman suuri.

Psykologi, PsM Helena Ojanpää (os. Erkkilä, s. 1977 Alavudella) on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, ja on kirjoittanut ylioppilaaksi Alavuden lukiosta 1996. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta psykologian maisteriksi 2001. Hän on tällä hetkellä äitiysvapaalla tutkijan työstä Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 16.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki