University of Helsinki, Helsinki 2006
Self-Concept and School Achievement of Pupils with Cleft Lip, Cleft Palate or Both
A longitudinal study
Ismo-Olav Kjäldman
Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education and University Central Hospital of Helsinki.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa halkio-oppilaiden minäkäsitystä ja koulumenestystä varhaisnuoruudesta nuoruuteen. Minäkäsityksen ja koulumenestyksen pitkittäistutkimukset halkiolapsilla eivät ole yleisiä maailmalla. Suomessa tämä tutkimus oli ensimmäinen laatuaan. Tästä syystä tutkimuksessa keskityttiin myös minäkäsityksen ja koulumenestyksen rakenteen analysointiin. Kohderyhmänsä vuoksi tutkimusta voidaan luonnehtia erityispedagogiseksi tutkimukseksi.
Minäkäsitys muodostuu yksilön koko persoonallisuudesta. Minäkäsitys sisältää käsitteet, asenteet ja tunteet, joita yksilöllä on ominaisuuksistaan, kyvyistään ja suhteestaan ympäristöön. Yksilö liittää kokemukset osaksi minuuttaan aikaisempien kokemusten kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näin syntyy yksilön tietoisuus olemassaolosta ja toiminnasta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki neljän ikäluokan suomalaiset halkiolapset. Kyselylomake lähetettiin kaikille em lapsille, joita oli 419. 42% lapsista palautti kyselyn sekä 1988 että 1993. Ensimmäisen kyselyn aikana oppilaat olivat 9 - 12 vuotiaita ja toisen kyselyn aikana oppilaat olivat 14 - 17 vuotiaita. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä yleisiä kysymyksiä että minäkäsitystestin, jonka on kehittänyt Maija-Liisa Rauste-von Wright.
Tutkimuksessa käytettiin tilastollista analyysimenetelmää minäkäsitys- ja koulumenestysrakenteiden analysointiin. Saatuja minuuden ja koulumenestyksen rakenteita tarkasteltiin suhteessa vaurioon, sukupuoleen ja aikaan.
Saatujen tulosten mukaan minäkäsityksen ja koulumenestyksen rakenteet ovat pysyviä ja niiden peruselementit muodostuvat varhain. Minuuden kehityksellisyyttä murrosiässä ilmentää minäkäsityksen pysyvyys. Toisin sanoen muodostuu ns. yleinen minä. Koulumenestyksen tasossa ei tapahdu merkittävää muutosta, mutta sen sisällössä kylläkin. Saatujen tulosten perusteella on todettava myös, että lapsen sukupuolella on tilastollista merkitystä minäkäsitykseen ja koulumenestykseen, kun taas vauriolla (huuli-, suulaki- ja huulisuulakihalkio) ei tilastollista merkitystä ole. Minäkäsityksen osalta tulokset tukevat aikaisempia suomalaisia tutkimuksia.
Väittelijän tietoja: s. 1963 (Nurmijärvi), yo 1982 Nurmijärven yhteiskoulu, KM 1990 Helsingin yliopisto, KL 1999 Helsingin yliopisto, ammatti peruskoulun rehtori.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 09.06.2006