Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Mitä autismin kirjon opiskelijat oppivat valmentavassa koulutuksessa?

Opetussuunnitelman toteutuminen ja opiskelijoiden suoriutumistasot valmentavan koulutuksen kehittämisen lähtökohtina.

Anu Raudasoja

Väitöskirja, lokakuu 2006.
Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, soveltavan kasvatustieteen laitos, erityispedagogiikka.

Tässä tutkimuksessa on pyritty arvioimaan autismin kirjon opiskelijoiden toimintataitojen kehittymistä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (120 ov). Koulutus on toteutettu TEACCH-ohjelman (Treatment and Education of Autistic and Related Communication handicapped CHildren) mukaisesti ottaen huomioon autismin kirjoon liittyvät tekijät kuten käyttäytymisen. TEACCH -ohjelma on sovitettu suomalaiseen kulttuuriin ja koulutusjärjestelmään, joten se pohjautuu valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä strukturoituun ja funktionaaliseen pedagogiikkaan. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu oma HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet. Arvioinnin ja suunnittelun työvälineenä on käytetty AAPEP-arviointiasteikkoa (Adolescent and Adult Psychoeducational Profile), joka on toimintataitojen arviointimenetelmä nuoruus- ja aikuisikäisiä autistisia ja kehitysvammaisia henkilöitä varten. AAPEP on arviointiväline, joka on kehitetty TEACCH -ohjelmaa varten, ja sitä käytetään olemassa olevien ja orastavien taitojen kartoittamiseen. AAPEP koostuu kolmesta arviointiasteikosta: suoran havainnoinnin asteikko, kotiasteikko ja koulu- / työasteikko. Arviointiasteikot jakaantuvat kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat työtaidot, omatoimisuustaidot, kommunikaatiotaidot, vuorovaikutustaidot, työkäyttäytymistaidot sekä vapaa-ajan viettotaidot. Kukin taito arvioidaan asteikolla osaa, orastava taito tai ei osaa.

Tutkimuksen perusjoukon muodostavat 49 autismin kirjon opiskelijaa (65 % miehiä ja 35 % naisia), joita on seurattu ja arvioitu sekä koulutuksen aikana että vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen, joten kyseesä on pitkittäistutkimus. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 1997-2004 tehdyistä AAPEP-arvioinneista. Arvioinnit ovat suorittaneet tehtävään koulutetut opettajat. Tutkimuksen aikana kehitettiin AAPEP-arvioinnin pisteytysjärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijoiden taitotasoissa tapahtuneiden muutosten kvantatiivisen tarkastelun.

Pääkomponenttianalyysin (PCA) tulosten mukaan AAPEP-arviointiasteikon rakenne toteutuu hypoteesin mukaisesti. Uudessa pääkomponenttien rakenteessa nousevat esiin samat osa-alueet kuin alkuperäisessäkin rakenteessa. Tulokset osoittavat, että oppiminen on hidas prosessi, mutta kehitystä tapahtuu useilla AAPEP:n osa-alueilla. Cohenin kappa - menetelmän avulla arvioitiin efektikokoa, jossa merkittävimmät tutkimustulokset olivat koulu- / työasteikon työtaitojen (0,34), vuorovaikutustaitojen (0,28) ja kommunikaatiotaitojen (0,26) sekä suoran havainnoinnin asteikolla työkäyttäytymistaitojen (0,20) kehittyminen. Kotiasteikolla osa opiskelijoiden taidoista kehittyi negatiivisesti tai efektikoko oli hyvin pieni.

Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoiden työtaitojen ja työkäyttäytymistaitojen kehittyminen jatkuu monilla osa-alueilla myös koulutuksen päättymisen jälkeen, vaikka asteikkojen välillä esiintyikin eroja. Tulokset osoittavat opiskelijoiden taitojen kehittyvän tilastollisesti merkitsevästi kolmella osa-alueella 48:sta sekä suoran havainnoinnin asteikolla että kotiasteikolla. Koulu- ja työasteikolla opiskelijoiden taidot kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi 17:lla asteikolla 48:sta.

Tulokset osoittavat, että opiskelijat voivat työskennellä ilman merkittävää lisäohjausta, mikäli heidän oppimiaan taitoja pidetään aktiivisesti yllä myös koulutuksen jälkeen. Opiskelijoiden itsenäinen elämä näyttäisi vaikeutuvan, koska tulosten mukaan heidän omatoimisuus-, kommunikaatio- ja vapaa-ajan viettotaitonsa taantuvat koulutuksen päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että he eivät selviä arkipäivästään ilman henkilökohtaista avustusta.

Opiskelijat ja heidän huoltajansa arvioivat, että koulutus oli suunniteltu opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista lähtien, ja he olivat tyytyväisiä sekä koulutukseen että siihen liittyviin tukipalveluihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillisen erityisopetuksen avulla voidaan kehittää autismin kirjon opiskelijoiden taitoja ja yksilöllinen opetus voidaan toteuttaa TEACCH - ohjelman avulla AAPEP-arviointiasteikkoa arviointimenetelmänä käyttäen.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 12.09.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki