Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Adult-type hypolactasia: Genotype-phenotype correlation

Heli Rasinperä

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Haartman Institute, Medical Genetics and University of Helsinki, Hospital for Children and Adolescents.

Laktoosin imeytymishäiriö: perimästä ilmiasuun

Laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö on kaikille nisäkkäille tyypillinen ilmiö, joka johtuu laktoosia imeytyvään muotoon hajottavan laktaasi-entsyymin aktiivisuuden alenemisesta imeväisen suolen limakalvolla emon maidon tullessa tarpeettomaksi ravinnonlähteenä. Ihmiselle on vuosituhansia sitten tapahtunut mutaatio, jonka seurauksena osalla maapallon väestöstä laktaasin aktiivisuus säilyy suolessa läpi elämän. Tutkimusryhmämme tunnisti laktoosin imeytymishäiriöön liittyvän geenimuutoksen, yhden emäksen polymorfian C>T-13910 vuonna 2002. C/C-13910 perintötekijätyyppi (genotyyppi) liittyy laktoosin imeytymishäiriöön, kun taas C/T-13910 tai T/T-13910 -genotyyppisillä laktaasi-aktiivisuus säilyy korkeana läpi elämän. Suomalaisista 18%:lla on laktoosin imeytymishäiriö.

Väitöskirjatyössäni tutkin normaaliin kehitykseen kuuluvan laktaasi-entsyymin aktiivisuuden laskun yhteyttä äskettäin tunnistettuun C/T-13910 emäsmuutokseen sekä muutoksen mekanismia. Töissämme totesimme C/C-13910 -genotyypin assosioituvan suolen matalaan laktaasi-aktiivisuuteen kaikilla yli 12-vuotiailla lapsilla etnisyydestä riippumatta. Suomalaislapsilla laktaasin aktiivisuus aleni 5-12 vuoden iässä ja afrikkalaista syntyperää olevilla ennen 8 vuoden ikää. Laktoosin imeytymishäiriön geenitestin sensitiivisyys yli 12-vuotiailla oli 93% ja spesifisyys 100%. Totesimme myös laktaasi-geenin lähetti-RNA:n tuoton C-13910 -alleelista vähenevän viidesosaan 4-6 vuoden iässä T-13910 alleeliin verrattuna, osoittaen näin geenimuutoksen osallistuvan laktaasi-aktiivisuuden alenemiseen transkription tasolla.

Tutkimuksessa selvitimme myös maitotuotteiden käytön ja niiden aiheuttamien oireiden yhteyttä laktoosin imeytymishäiriön perintötekijätyyppeihin yli 2100 suomalaislapsen ja -aikuisen aineistossa. Lapset ja aikuiset, joilla on C/C-13910 -genotyyppi, käyttivät merkitsevästi vähemmän maitotuotteita C/T-13910 ja T/T-13910 genotyyppisiin verrattuna. Klassisista laktoosi-intoleranssin oireista vain ilmavaivat olivat merkitsevästi yleisempiä C/C-13910 genotyyppisillä. Varhaislapsuudessa ilmenevän maitoallergian ja laktoosin imeytymishäiriön genotyypin välillä emme todenneet yhteyttä.

Lisäksi tutkimuksessa selvitimme laktaasi-aktiivisuuden yhteyttä pakusuolensyövän syntyyn. Totesimme matalan laktaasi-aktiivisuuden määrittävän C/C-13910 genotyypin liittyvän suomalaisilla merkitsevästi kohonneeseen paksusuolensyövän riskiin, joskaan emme pystyneet erottelemaan, johtuiko havaintomme itse laktoosin imeytymishäiriöstä vai maitotuotteiden käytöstä.

Heli Rasinperä Syntymäaika ja -paikka: 18.5.1978, Vaasa Ylioppilas: Vaasan yhteislukio 1997 Peruskoulutus: Master of Science (M.Sc.), pääaine biolääketiede, Uumajan yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Ruotsi.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 05.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki