Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Socioeconomic Status, Occupational Factors and Lifestyle as Predictors of Hospitalisation for Back Disorders

Leena Kaila-Kangas

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health and Finnish Institute of Occupational Health, Doctoral Programmes of Public Health.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia sairaalahoitoon johtaneiden selkäsairauksien riskitekijöitä Suomessa. Ensiksi, sairaalahoitoon joutumista tarkasteltiin sosioekonomisen aseman, ammatin ja toimialan mukaan. Toiseksi, tutkittiin ennustavatko psykososiaaliset tekijät työssä, unihäiriöt, tupakointi ja ylipainoisuus sairaalahoitoon joutumista selkäsairauksien takia.

Kaksi erilaista aineistoa oli käytössä: Ensimmäinen aineisto sisälsi koko työssä käyvän, 25-64-vuotiaan väestön tiedot sairaalahoidoista selkäsairauden takia vuodelta 1996. Toinen sisälsi laajan tutkimusaineiston kohortista, jonka sairaalahoitoon joutumista selkäsairauden takia seurattiin vuodesta 1973 vuoteen 2000. Selkäsairaudet jaettiin kahteen eri ryhmään: selän välilevysairauksiin ja muihin selkäsairauksiin.

Väestöaineistoon perustuneet analyysit osoittivat, että ihmiset raskaassa ruumiillisessa työssä, kuten maataloudessa ja teollisuudessa joutuvat keskimääräistä useammin selkäsairauden takia sairaalahoitoon. Pienin todennäköisyys joutua sairaalahoitoon oli istumatyötä tekevillä. Työntekijät ja vähän koulutetut olivat joutuneet toimihenkilöitä ja hyvin koulutettuja useammin sairaalahoitoon ja tämä jako oli yhdenmukainen kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Miehet olivat joutuneet sairaalahoitoon hieman naisia useammin ja kummallakin sukupuolella hoidot lisääntyivät iän karttuessa. Sukupuolen mukainen ero hoitoon joutumisessa oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ero työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä.

Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että psykososiaaliset tekijät työssä ennustivat sairaalahoitoon joutumista muiden kuin selän välilevysairauksien takia kun sosioekonominen asema ja työn raskaus oli otettu huomioon. Tupakointi ja ylipaino sen sijaan ennustivat hoitoon joutumista selän välilevysairauden takia, mutta ei muiden selkäsairauksien takia. Tulokset viittaavat siihen, että näiden sairauksien etiologia eroaa toisistaan. Tutkimus, jossa tarkasteltiin stressin ja unihäiriöiden yhteyttä sairaalahoitoihin osoitti, että unihäiriöt ennustivat sairaalahoitoon joutumista selkäsairauksien takia, mutta stressi ei ollut yhteydessä sairaalahoitoihin .

On ilmeistä, että terveellisten elämäntapojen edistämisen ohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää tupakointia ja ehkäistä ylipainoisuutta ovat tarpeen myös selkäterveyden edistämisessä. Edelleen on tärkeää vähentää ruumiillisesti raskasta työtä, mutta sen ohella myös lisätä ihmisten vaikutusvaltaa omaan työhönsä ja kouluttaa esimiehiä alaistensa työnteon tukemisessa. On mahdollista, että unihäiriöt lisäävät riskiä sairastua vakavaan selkäsairauteen, siksi tämän yhteyden ja sen mekanismin tutkiminen edelleen on aiheellista.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 28.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki