University of Helsinki, Helsinki 2006
Smoking from Adolescence to Adulthood
A 15-year Follow-up of the North Karelia Youth Project
Meri Paavola
Doctoral dissertation, December 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health.
Tavoitteena oli tutkia tupakoinnin ehkäisyohjelman vaikutuksia nuorten tupakointiin sekä tupakoinnin muutoksia nuoruudesta aikuisuuteen. Lisäksi tutkittiin tupakointia ennustavia tekijöitä, tupakoinnin lopettamista sekä tupakoinnin yhteyttä sosio-ekonomisiin tekijöihin ja muihin terveystapoihin.
Aineisto kerättiin Pohjois-Karjalan nuorisoprojektin seurantatutkimuksen yhteydessä 15 vuoden aikana. Kaksivuotinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ehkäisyprojekti toteutettiin yläasteen 7−9 luokilla neljässä koulussa Pohjois-Karjalassa ja vertailukouluina oli kaksi koulua Kuopion läänistä. Samanaikaisesti oli käynnissä koko yhteisöön suunnattu Pohjois-Karjala projekti sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi. Alkumittauksessa vuonna 1978 tutkimukseen osallistuneet oppilaat olivat 13-vuotiaita (n=903) ja he täyttivät kyselylomakkeen myös 15-, 16-, 17-, 21- ja 28-vuotiaina. Oppilaiden vanhemmat osallistuivat tutkimukseen vuosina 1978 ja 1980.
Sosiaalisten taitojen harjoittamiseen perustuva ohjelma ehkäisi tupakoinnin aloittamista useita vuosia. Tupakoinnin jatkuvuus nuoruudesta aikuisuuteen oli voimakasta: suurin osa nuorista tupakoijista tupakoi edelleen aikuisena. Kuitenkin noin puolet 28-vuotiaista tupakoijista oli aloittanut tupakoinnin vasta yli 15-vuotiaina. Aiempi tupakointi ja tupakoivat ystävät olivat tärkeimmät tupakointia ennustavat tekijät. Kolmasosa tupakoivista 15-vuotiaista oli lopettanut tupakoinnin 28 ikävuoteen mennessä, keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa. Oma sosio-ekonominen asema ja erityisesti koulutus olivat yhteydessä tupakointiin siten, että alimpaan sosiaaliryhmään kuuluvat tupakoivat eniten. Vanhempien sosio-ekonominen asema tai sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus eivät olleet merkitsevästi yhteydessä tutkittavien tupakointiin nuoruudessa tai aikuisuudessa. Tupakoimattomiin verrattuna tupakoivat käyttivät enemmän alkoholia ja harrastivat vähemmän liikuntaa nuoruudesta aikuisuuteen.
Tutkimus osoitti, että koulu- ja yhteisöpohjaisella ohjelmalla voidaan ehkäistä nuorten tupakoinnin aloittamista pitkällä aikavälillä. Tupakoinnin ehkäisyohjelmia tulisi jatkaa myös peruskoulun jälkeen, mutta samalla kehittää nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuja tupakoinnin lopettamisohjelmia. Tutkimustulokset tukevat sosiaaliseen vaikuttamiseen perustuvien menetelmien tärkeyttä tupakoinnin ehkäisy- ja lopettamisohjelmissa sekä niiden kohdistamista erityisesti niihin, jotka kuuluvat alimpiin sosio-ekonomisiin ryhmiin sekä niihin, joilla on tupakoinnin lisäksi muita epäterveellisiä tapoja.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 20.11.2006