Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Implications of co-twin dependence for twins' social interactions, mental health and alcohol use

A follow-up study of Finnish twins from adolescence to early adulthood

Varpu Penninkilampi-Kerola

Doctoral dissertation, August 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health, Twin Research Unit and University of Oulu, Department of Paediatrics.

Kaksoset ovat olleet tärkeä tutkimuksen kohde erityisesti kvantitatiivisessa genetiikassa, jossa pyrkimyksenä on selvittää, kuinka perimä ja ympäristötekijät vaikuttavat yksilön fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien ja piirteiden kehitykseen. Kaksosuus ja kaksosena kasvaminen sinänsä ovat olleet suhteellisen harvoin tieteellisen tutkimuksen kohteena. Tässä työssä lähtökohtana on ollut kaksosuus, kaksosten väliset vuorovaikutussuhteet sekä riippuvuuden/kiintymyksen kokemus suhteessa kaksossisarukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää kaksosten välisen riippuvuuden mahdollisia yhteyksiä kaksosten sosiaaliseen, psykoemotionaaliseen ja terveystottumusten kehitykseen.

Tutkimusaineistona käytettiin Nuorten kaksosten terveystutkimusaineistoa (FinnTwin16). Aineisto koostuu viidestä ikäluokasta vuosina 1975-1979 syntyneistä kaksosista ja heidän vanhemmistaan. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää sekä perimän että erilaisten elinympäristöön liittyvien tekijöiden osuutta terveystottumusten ja kansantautiemme synnyssä. Kaksosten kasvua, kehitystä, terveyttä ja terveystottumuksia kartoitettiin neljällä eri postikyselyllä. Ensimmäinen kysely lähetettiin yli 3000 kaksosparille heidän ollessa 16-vuotiaita ja kyselyn palautti 5563 kaksosta. Seuraavat kyselyt lähetettiin kaksosten ollessa 17- ja 18-vuotiaita sekä, kun kaksoset olivat nuoria aikuisia (22-27-vuotiaita).

Tutkimuksessa havaittiin, että kaksosten kokema riippuvuus kaksossisaruksestaan on suhteellisen yleistä, muttei vallitseva piirre kaksosten vuorovaikutuksessa. Identtisyys ja sukupuoli vaikuttivat siihen, miten läheinen suhde kaksosilla oli toisiinsa ja miten riippuvaisia he kokivat olevansa toisistaan. Monotsygootit (identtiset, 33.6 %) kaksoset kokivat useammin riippuvuutta suhteessa kaksoseensa kuin ditsygootit (epäidenttiset, ~20 %) kaksoset. Tytöt raportoivat riippuvuutta useammin kuin pojat. Riippuvuudella oli selkeä yhteys kaksosten keskinäiseen kanssakäymiseen sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin sekä nuoruudessa että varhaisaikuisuudessa. Yksilön kokemalla riippuvuudella näytti olevan yhteyttä myös kaksosten psyykkiseen ja psykosomaattiseen oireiluun erityisesti nuoruusiässä jolloin itsenäistymispyrkimykset ovat voimakkaimmillaan, mutta myös silloin kun yksilö koki olevansa yksipuolisesti riippuvainen kaksossisarussuhteessaan.

Terveystottumuksia tarkasteltaessa, riippuvuutta tunteneiden kaksosten alkoholin käyttö oli sekä nuoruudessa että varhaisaikuisuudessa samankaltaisempaa kuin niiden kaksosten, jotka eivät kokeneet riippuvuutta. Tämä tulos tukee aiempia havaintoja siitä miten ympäristötekijät, kuten esim. läheiset ihmissuhteet, määräävät usein mikä on lopulta geneettisen perimän osuus yksilön fyysisten ja psyykkisten piirteiden kehityksessä ja käyttäytymisessä.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 03.08.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki