Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Mediastinitis after cardiac surgery

Anne Eklund

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Cardiothoracic Surgery and University of Helsinki, Faculty of Medicine, Division of Infectious Diseases and Department of Surgery, Jorvi Hospital.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin avosydänleikkauksen jälkeisen vaikean infektiokomplikaation, mediastiniitin eli välikarsinan tulehduksen, esiintymistä ja sen erilaisia syntymistapoja ja mahdollisuuksia vähentää infektion syntymistä. Välikarsinan tulehdusta esiintyy 1-3%:lla potilaista sydänleikkauksen jälkeen. Se on henkeä uhkaava tila ja hyvin kallis hoitaa, joten sen ehkäisyyn kannattaa panostaa.

Välikarsinan tulehduksen esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin laajassa, yli 10 000 potilasta käsittävässä aineistossa HYKS:n avosydänleikkauksista kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi selvitettiin hiukkasten esiintymistä leikkausalueen yläpuolen ilmassa henkilökunnan eri pukeutumis- ja potilaan erilaisilla peittelytavoilla, kirurgien käsien bakteerimääriä ja leikkauskäsineiden rikkoutumista sekä paikallisen antibioottiprofylaksian käyttöä leikkausalueen infektioiden ehkäisyssä.

Mediastiniitteja todettiin tutkimusaineistossa 120 kymmenen vuoden aikana (1,1%). Tuona aikana leikattujen potilaiden keski-ikä kasvoi merkittävästi, naisten osuus kasvoi ja leikattujen potilaiden yleistila (ASA>3) heikkeni. Koko aineistossa sairaalahoitoaika mediastiniittipotilailla oli merkittävästi pidempi kuin ilman infektiota toipuneilla, mutta sekä sairaalakuolleisuudessa (30 vrk) että yhden vuoden kuolleisuudessa ei ollut eroa, mikä on merkki näiden infektioiden tehokkaasta hoidosta. Monimuuttuja-analyysissä ainoastaan lihavuus (suuri painoindeksi) korreloi lisääntyneeseen mediastiniittiriskiin.

Väitöstyössä todettiin, että käsineiden rikkoutumisia tapahtui 83%:ssa sydänleikkauksista. Toinen merkittävä havainto oli se, että käsineiden rikkoutumisten määrä ja kirurgien käsien bakteerimäärät lisääntyivät leikkausten keston pidentyessä. Tämän perusteella voitiin antaa käytännön työhön tärkeä ohje: jos havaitaan toisen käsineen rikkoutuneen, on molemmat käsineet syytä vaihtaa käsidesinfektion jälkeen. Leikkaussalin ilman hiukkasten määrä oli merkittävästi pienempi käytettäessä tekokuiduista tehtyjä erityisasusteita. Gentamysiiniä sisältävän kollageenisienen käyttö vähensi kaikkien leikkausalueen infektioiden esiintymistä, mutta ei tilastollisesti merkittävästi.

Tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa välikarsinan tulehduksen esiintyvyydestä, seurauksista, riskitekijöistä ja ehkäisystä sydänkirurgiassa. Potilasprofiili on muuttunut ja leikkauksia tehdään yhä huonompikuntoisille ja vaikeampia tautimuotoja sairastaville. Tämä on puolestaan johtanut lisääntyneeseen infektioriskiin näissä toimenpiteissä. Väestön ylipainon lisääntyminen vaikuttaa samansuuntaisesti. Näistä syistä on edelleen tärkeää seurata ja pyrkiä ehkäisemään leikkausalueen infektioita kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 18.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki