Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Total hip arthroplasty in young patients

with special references to patients under 55 years of age and to patients with developmental dysplasia of the hip

Antti Eskelinen

Doctoral dissertation, October 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Orthopaedics and Traumatology and Orton Orthopaedic Hospital, Helsinki, Finland.

Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa väestötasolla, että lonkan tekonivelleikkauksella voidaan saavuttaa hyvät pitkäaikaistulokset myös nuorilla potilailla. Lisäksi todettiin, että sairaala Ortonissa kehitetyllä, teknisesti erittäin vaativalla lonkan tekonivelleikkauksella voidaan merkittävästi vähentää kipua ja parantaa kävelykykyä myös niillä potilailla, joilla lapsuudessa hoitamatta jäänyt lonkan synnynnäinen korkea sijoiltaanmeno on johtanut nivelen vaikeaan kehityshäiriöön. Tutkimus tuo uutta tietoa nuorten potilaiden tekonivelleikkausten tuloksista.

Lonkan tekonivelleikkaus on tehokas kirurginen toimenpide, jolla on pääsääntöisesti hyvät lyhyt- ja pitkäaikaisseurantatulokset, ja jonka on osoitettu merkittävästi vähentävän kipua ja parantavan potilaiden elämänlaatua. Tyypillinen lonkan tekonivelleikkaukseen joutuva potilas on 60-80 -vuotias nainen. Aiemmissa tutkimuksissa lonkkatekonivelten kiinnipysyvyystulokset ovat olleet väestötasolla nuorilla potilailla vanhempia heikommat. On ollut kiistanalaista, minkä tyyppinen lonkkatekonivel kestäisi parhaiten nuorilla, aktiivisilla potilailla. Hoitamatta jääneen lonkan korkean synnynnäisen sijoiltaanmenon vaurioittaman lonkkanivelen hoito aikuisiällä lonkan tekonivelleikkauksella on vaativaa ja komplikaatio-altista. Näistä tekonivelleikkauksista on raportoitu hyvin vähän pitkäaikaistuloksia, minkä vuoksi eri leikkausmenetelmien asema on ollut selkiytymätön.

Tutkimusta varten analysoitiin Suomen endoproteesirekisterin tietojen perusteella 4661 nuoren, alle 55-vuotiaan nivelrikkopotilaan ja 2557 nuoren reumaatikon lonkan tekonivelleikkausten pitkäaikaistulokset. Lisäksi sairaala Ortonissa jälkitarkastettiin 87 potilasta, joille oli tehty erittäin vaativa lonkan tekonivelleikkaus joko lapsuudessa hoitamatta jääneen korkean synnynnäisen lonkan sijoiltaanmenon vuoksi tai lonkan kehityshäiriön johdosta tehdyn reisiluun muovausleikkauksen jälkeen.

Tutkimuksen perusteella sekä nuorille nivelrikko- että reumapotilaille kannattaa valita lonkan tekonivelleikkauksessa reisiluun puolelle moderni sementitön poroosi- tai hydroksiapatiittipinnnoitettu varsiosa. Lonkkamaljakon puolella sementtikiinnitteisellä polyetyleenikupilla saavutettiin paras kiinnipysyvyys nuorilla reumaatikoilla, kun taas nuorilla nivelrikkopotilailla modernien sementittömien ja sementtikiinnitteisten kuppiosien tuloksissa ei ollut eroa. Vaikean lonkkanivelen kehityshäiriön hoidossa sementitön tekonivelleikkaus, jossa reisiluu lyhennettiin iso sarvennoinen alas siirtäen, ja kuppiosa implantoitiin alkuperäisen lonkkamaljakon alueelle, vähensi merkittävästi kipua ja paransi potilaiden kävelykykyä.

Tiedot väittelijästä: Antti Eskelinen, syntynyt: 3.10.1974 Oulussa. Ylioppilastutkinto: Kastellin lukio, Oulu, 1993. Lääketieteen lisensiaatti 1999, Oulun yliopisto. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri 2006, Helsingin yliopisto. Työskennellyt Seinäjoen keskussairaalassa kirurgiaan erikoistuvana lääkärinä 1999-2002. HYKS:n Töölön sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa sairaalalääkärinä 2003-2005 ja osastonlääkärinä 2005 lähtien.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 08.09.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki