Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Serial Changes in Markers Measuring Coagulation, Fibrinolysis, and Vasoactivity in Patients with Ischemic Stroke

Elena Haapaniemi

Doctoral dissertation, October 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine.

Valtimokovettumatauti (VK) on iskeemisten aivoverenkierohäiriöiden tavallisin syy. Tiedetään, että veren hyytymisjärjestelmän ja endoteelin toiminta muuttuvat VK yhteydessä. Tällöin veri hyytyy epätarkoituksenmukaisesti suonen sisällä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko toistuvien veren hyytymistä, fibrinolyysia ja vasoaktiviteeetia mittaavien merkkiaineiden määritysten perusteella selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa AI:n syntymekanismi, arvioida aivoinfarktipotilaiden toipumista ja ennustaa taudin uusiutumisriskiä sekä suunnata oikein ennaltaehkäisevää hoitoa.

102 peräkkäiseltä aivoinfarktipotilaalta mitattiin verisuonten supistusta aiheuttava endoteliini-1 (ET-1), VK:n riskitekijä homokysteiini (Hcy), trombiinin muodostumisen ja aktivoinnin mittarit (protrombiini fragment 1+2/F1+2, trombiini-antitrombiini kompleksi), plasmiinin muodostumisen ja fibrinolyysin mittarit (plasminogeenin kudosaktivaattori, plasminogeenin activaattorin inhibiittori-1 ja D-dimeeri), ja luonnolliset antikoagulantit (antitrombiini/AT, proteiini C ja proteiini S). Mittaus tehtiin 4 kertaa: potilaan tullessa sairaalaan, 1 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden kohdalla sairastumisesta. Näytteiden oton yhteydessä potilaille suoritettiin neurologinen tutkimus. Seurannan kesto oli 3 vuotta. Lisäksi 42 potilasta, joiden AI:n taustalta löytyi faktori V Leidenin mutaatio (FVLm), oli poimittu 740 aivoinfarktipotilaasta, joilla ei ollut perinteisiä VK riskitekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko tällä potilasryhmällä erityisiä kliinisiä tai radiologisia piirteitä.

Kohonnut F1+2 taso AI:n kroonisessa vaiheessa ennusti uutta aivotapahtumaa 3 vuoden seurannassa ja näin ollen tätä tekijää voidaan käyttää AI:n uusimisen riskiä arvioitaessa. D-dimeeri ja AT tasot AI:n akuutissa vaiheessa olivat yhteydessä taudin vaikeusasteeseen ja toipumiseen. Potilaat, joilta löytyi FVLm, kärsivät muita aivoinfarktipotilaita useammin alaraajojen VK ja heillä oli suvussa paljon verisuonisairauksia. Lisäksi heillä todettiin aivokuvauksissa runsaasti verisuoniperäisiä muutoksia.

Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että AI:n ennuste on synkempi niillä potilailla, joilla on epätarkoituksenmukainen ja pitkittynyt hyytymisjärjestelmän ja fibrinolyysin aktivaatio. Näin ollen hyytymisjärjestelmän toimintaa mittaavien merkkiaineiden määritys voi olla hyödyksi aivoinfarktipotilaiden arvioinnissa. Tarvitaan laaja satunnaistettu prospektiivinen tutkimus ennen kuin tiedämme, voisivatko aivoinfarktipotilaat, joilla on todettu selkeä hyytymisen ja fibrinolyysin aktivaatio, hyötyä tiukemmasta sekundaaripreventiosta.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 04.09.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki