Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Cereal alkylresorcinols as dietary biomarkers-absorption and occurrence in biological membranes

Anna-Maria Linko-Parvinen

Doctoral dissertation, November 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Clinical Chemistry and Institute for Preventive Medicine, Nutrition and Cancer, Folkhälsan Research Center.

Kokojyväviljojen käytön on todettu vähentävän riskiä sairastua useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten tiettyihin syöpäsairauksiin, tyypin II diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Lopulliset päätelmät suojaavista mekanismeista puuttuvat. Osaltaan tähän on vaikuttanut sopivan kokojyvätuotteiden käytön mittarin puute. Alkyyliresorsinolit (AR) ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, joita esiintyy vehnän ja rukiin viljan kuorikerroksissa C17:0-C25:0 -pituisten hiiliketjujen kanssa. Niiden on ehdotettu toimivan kokojyväviljojen saannin mittarina. Enterolaktonin toimimista tällaisena mittarina on myös tutkittu.

Tässä työssä kehitimme kaasukromatografia-massaspektometrisen menetelmän, jolla mittasimme AR:n pitoisuuksia plasmassa, punasoluissa ja lipoproteiineissa. Vertasimme pitoisuuksia ihmisen plasmassa kokojyvävehnäleivän ja -ruisleivän syönnin jälkeen sekä matalakuituisen vehnäleivän syönnin jälkeen. Tutkimme AR:n toimimista kokojyvätuotteiden saannin mittareina ja vertasimme niitä enterolaktoniin. AR:n kinetiikkaa tutkittiin porsailla tehdyssä kokeessa. Tutkimme myös AR:n esiintymistä ihmisen punasoluissa ja lipoproteiineissa.

Plasman AR imeytyvät imujärjestelmän kautta ohutsuolesta, kuten monet muutkin rasvaliukoiset yhdisteet. Niiden puoliintumisaika on verraten lyhyt ja verrattavissa rakenteeltaan samankaltaiseen tokoferoliin. AR:n plasmapitoisuudet nousivat merkittävästi kokojyvävehnäleivän syönnin jälkeen ja vielä enemmän kokojyväruisleivän syönnin jälkeen. Pitoisuudet olivat korkeat myös keskimääräisen suomalaisen ruokavalion jälkeen verrattuna matalakuituisen vehnäleivän syöntiin. Ihmisten väliset pitoisuudet erosivat melko paljon yhden ja kahdeksan viikon kokojyväleivän syönnin jälkeen, mutta nousivat suhteessa AR:n saantiin ruokavaliosta. AR:a esiintyy punasolujen solukalvoissa ja lipoproteiineissa. Lipoproteiinit HDL ja VLDL ovat AR:n pääasialliset kuljettajat ihmisen plasmassa.

Tutkimuksemme pohjalta voimme päätellä, että AR:t, joita ihmisen ravinnossa esiintyy vain kokojyvävehnässä ja -rukiissa, voivat toimia erityisesti kokojyvätuotteiden mittarina verrattuna esimerkiksi enterolaktoniin. Enterolaktonia muodostuu paljon kokojyvätuotteista mutta myös muista kasvituotteista. Plasman AR C17:0/C21:0 -suhde voi erottaa, onko kokojyvätuote ravinnossa pääasiassa peräisin vehnästä vai rukiista. AR:a voidaan käyttää epidemiologisissa tutkimuksissa kokojyvätuotteiden saannin mittarina ja siten pystytään paremmin määrittämään alkyyliresorsinolien mahdollisia sairauksilta suojaavia mekanismeja.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 02.11.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki