Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Characterization of inhibition of platelet function by paracetamol and its interaction with diclofenac and parecoxib

Edward Munsterhjelm

Doctoral dissertation, October 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine.

Väitöskirja kumoaa lääketieteellisiin oppikirjoihin juurtuneen tiedon siitä, ettei kipu- ja kuumelääke parasetamoli vaikuta verihiutaleiden toimintaan perinteisten tulehduskipulääkkeiden tavoin. Väitöskirjatutkimuksessa annettin terveille vapaaehtoisille koehenkilöille parasetamolia annoksina 15, 22,5 ja 30 mg/kg, jonka jälkeen todettiin annoksen myötä kasvava häiriö verihiutaleiden toiminnassa. Suurinkin parasetamoliannos häiritsi kuitenkin verihiutaleiden toimintaa vähemmän kuin perinteinen tulehduskipulääke diklofenaaki. Parasetamolia ja perinteisiä tulehduskipulääkkeitä voidaan myös käyttää samanaikaisesti, jolloin kipua lievittävä vaikutus voimistuu. Väitöskirja osoittaa, että lääkeyhdistelmä aiheuttaa verihiutaleiden toimintahäiriön joka on voimakkaampi kuin kumpikaan lääke yksin käytettynä.

Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä käytetään usein leikkausten jälkeen vahvojen morfiinin kaltaisten kipulääkkeiden tarpeen vähentämiseksi. Koska verihiutaleet osallistuvat veren hyytymiseen, tulehduskipulääkkeiden käyttö voi altistaa verenvuodolle leikkauksen yhteydessä. Jos veren hyytymisjärjestelmä on normaali, tämä kipulääkkeiden aiheuttama verihiutaleiden ohimenevä toimintahäiriö muodostuu harvoin ongelmaksi. Sen sijaan, jos potilas käyttää esi-merkiksi verenohennuslääkitystä, kuten varfariinia tai pienimolekyylistä hepariinia, tai mikäli hänellä on synnynnäinen verenvuototaipumus, kipulääkkeiden verenvuotovaaraa lisäävä vaiku-tus voi korostua.

Verihiutaleiden toiminnan hillitsemisestä voi olla myös hyötyä. Leikkauksen jälkeen veren hyytymisjärjestelmä aktivoituu jolloin laskimo- ja keuhkoveritulppariski kasvaa. Pieni annos asetyylisalisyylihappoa vähentää verihiutaleiden toimintaa useiden päivien ajaksi, estämällä pysyvästi syklo-oksigenaasientsyymin toimintaa. Muiden tulehduskipulääkkeiden vaikutus on samanlainen, mutta nopeammin ohimenevä. Väitöskirjatyössä parasetamolin vaikutus todettiin samankaltaiseksi. Asetyylisalisyylihapon käyttö on todettu vähentävän veritulppavaaraa leikkauksen jälkeen, mutta samalla lisäävän leikkauksen aikaista verenvuotoa.

Verenvuotovaaran lisäksi perinteisten tulehduskipulääkkeiden sivuvaikutuksena on myös vatsaärsytys. Tämän takia on kehitetty uuden sukupolven tulehduskipulääkkeitä, koksibeja, jotka eivät ärsytä vatsaa yhtä paljon, eivätkä vaikuta verihiutaleiden toimintaan. Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, että nämä lääkkeet aiheuttavat hyytymisjärjestelmän lievän yliaktivoitumisen ja voivat altistaa sydänveritulppien syntymiselle. Väitöskirjatutkimuksessa yhdistettiin koksibi parasetamoliin, jolloin parasetamoli aiheutti lievän verihiutaleiden toimintahäiriön. On mahdollista, että tämä parasetamolin vaikutus vähentää koksibien aiheuttamaa sydänveritulppavaaraa.

Tietoja väittelijästä: Edward Munsterhjelm syntynyt 1972 Tammisaaressa, ylioppilas 1991 Tammisaaren lukiosta, lääketieteen lisensiaatti 1999 Helsingin Yliopistosta

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 13.09.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki