Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Vertigo in children

Riina Niemensivu

Doctoral dissertation, September 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine.

Lasten huimaus on luultua yleisempää. Koska huimaus on hyvänlaatuista ja asettuu usein itsestään, vain pieni osa lapsista hakeutuu hoitoon. Lapset tai heidän vanhempansa osaavat usein kertoa syyn huimaus-kohtaukseen. Lasten huimaus on haastavaa korvalääkäreille ja lastenneurologeille, jotka ovat avainasemassa potilaita hoidettaessa. Erotusdiagnostisia mahdollisuuksia on paljon ja huimaukseen syy voi olla mikä tahansa ortostaattisen hypotension ja aivokasvaimen välillä. Koska syitä on runsaasti, on tärkeää tutkia lapsi järjestelmällisesti. Näin vältetään turhia tutkimuksia ja saadaan oikea diagnoosi. Yleisimmät lasten huimauksen muodot ovat korvatulehduksesta johtuva huimaus, hyvänlaatuinen lapsuusiän kohtauksellinen eli paroxysmaalinen huimaus, migreeniin liittyvä huimaus ja vestibulaarineuro-niitti. Yleisin syy lasten pyörtymiseen ja tasapainohäiriöihin on ortostaattinen hypotensio, jota ei pidetä todellisena huimaussairautena. Huimaus voidaan jakaa myös perifeeriseen ja sentraaliseen muotoon. Korvalääkäri on tottunut hoitamaan perifeeristä ja neurologi sentraalisista syistä huimaavia potilaita. Hyvä yhteistyö eri erikoisalojen välillä on tärkeää ja joskus psykiatrin tai silmälääkärin konsultaatio johtaa huimailevan lapsen oikeaan diagnoosiin.

Tämän tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena oli tutkia lasten huimauksen esiintyvyyttä ja kliinistä taudinkuvaa. Prospektiivisessa tutkimuksessa (I-II) keräsimme yksinkertaisen kyselykaavakkeen avulla tietoa kolmesta HUS-alueen koulusta ja yhdestä neuvolasta. Kysymykset olivat enimmäkseen kyllä/ei -tyyppisiä. Neuvolassa kyselykaavake annettiin 300 peräkkäisen ajan varanneelle lapselle ja kouluissa kyselykaavake annettiin kokonaisille luokille. Kyselykaavakkeen sai 1050 lasta, joista 938 (473 tyttöä, 465 poikaa) (89%) palautti sen (I). Toisessa tutkimuksessa tutkimme tarkemmin 24 lasta (15 tyttöä, 9 poikaa), joilla oli esiintynyt todellista huimausta. Verrokkiryhmään kuului 12 lasta. Kaikki lapset tutkittiin korvaklinikassa, jossa esitietoja tarkennettiin ensin yksityiskohtaisen haastattelukaavakkeen avulla. Sen jälkeen lapsille tehtiin lääkärintutkimus ja otoneurologinen tutkimus, joka sisälsi kuulontutkimuk-sen, tasapainotutkimuksen ja tympanometrian (II). Kolmannessa tutkimuksessa tutkimme 119 0-17-vuotiasta lasta (63 tyttöä, 56 poikaa), jotka olivat käyneet korvaklinikassa huimauksen takia vuosina 2000-2004 (III). Halusimme myös selvittää milloin huimauksesta kärsivän lapsen pään kuvantaminen on tarpeellista. Tätä tutkimusta varten tutkimme kaikkien niiden 978 lapsen sairauskertomukset, joille oli tutkimusvuonna tehty minkä tahansa syyn takia pään magneetti tai tietokonetomografia tutkimus. Heistä 87 0-16-vuotiasta lasta oli kuvattu huimauksen takia. Erityisen kiinnostuneita olimme 23 huimailevasta lapsesta, joilta löytyi kuvauksessa akuutti, poikkeava löydös (IV).

Tutkimuksemme osoittavat, että lasten huimaus ja muut tasapaino-ongelmat ovat melko yleisiä. HUS-alueen lapsista 8% on joskus kokenut huimausta tai tasapaino-ongelma. Heistä 23%:lla huimaus on ollut niin hankalaa, että se on häirinnyt jokapäiväistä elämää (I). Järjestelmällinen ja laajaan kyselykaavakkeeseen perustuva tutkimus auttoi huimailevan lapsen diagnosoinnissa. Huimailevilla lapsilla oli ver-rokkeja enemmän päänsärkyä ja pään vammoja (II). Korvaklinikassa viiden vuoden aikana käyneiden lasten yleisimmät huimausdiagnoosit olivat hyvänlaatuinen lapsuusiän kohtauksellinen huimaus, migreeniin liittyvä huimaus, vestibulaarineuroniitti ja korvatulehdukseen liittyvä huimaus. Tärkeimmät diagnostiset menetelmät ovat tarkat ja hyvät esitiedot ja otoneurologiset tutkimukset, jotka sisältävät myös kuulontutkimuksen, elektronystagmografian ja tympanometrian (III). Jos lapsella oli neurologisia oireita, sitkeää päänsärkyä tai edeltävä päänvamma, pään kuvantaminen oli tarpeellista (IV).

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 29.08.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki