University of Helsinki, Helsinki 2006
Seeing and hearing speech, sounds, and signs: functional magnetic resonance studies on fluent and dyslexic readers
Johanna Pekkola
Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine and Helsinki University of Technology, Department of Electrical and Communications Engineering, Laboratory of Computational Engineering and Helsinki University of Technology, Advanced Magnetic Imaging (AMI) Centre.
Havaitsemme puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ja tärkeisiin ärsykkeisiin.
Viimeaikainen toiminnallinen aivotutkimus on osoittanut, että puheen havaitsemisen aikana näkö- ja kuulojärjestelmien välillä tapahtuu monimuotoista vuorovaikutusta. Uuden tutkimustiedon mukaan myös aiemmin puheen tuottoon erikoistuneina pidetyt aivokuoren alueet näyttävät osallistuvan puheen havaitsemiseen. On mahdollista, että näiden toiminnallisten järjestelmien painotus vaihtelee ihmisyksilöiden välillä riippuen heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.
Henkilöillä joilla on lukemisen erityisvaikeus (dysleksia) on todettavissa puheen havaitsemisen ongelmia, jotka saattavat johtua lievistä poikkeavuuksista näkö- ja kuuloinformaation käsittelyssä. Siksi on mahdollista, että he tukeutuvat puhetta havaitessaan tavallista enemmän puheen tuottoon ensisijaisesti erikoistuneiden järjestelmien käyttöön.
Tässä väitöskirjassa tutkittiin puheen havaitsemiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvää aivotoimintaa lukemisvaikeuden omaavilla koehenkilöillä sekä henkilöillä, joilla ei ole lukemisen erityisvaikeutta.
Koehenkilöt osallistuivat toiminnallisiin magneettikuvauskokeisiin, joissa mitattiin heidän aivojensa toimintaa aivojen verenkiertovasteiden välityksellä heidän havaitessaan puhetta ja muita näkö- ja kuuloärsykkeitä. Kokeissa tutkittiin myös tarkkaavaisuuden vaikutusta kuuloaivokuoren aktivaatioon nähdyn puheen havaitsemisen sekä kuuloärsykkeiden havaitsemisen aikana.
Osoituksena näkö- ja kuulojärjestelmien vuorovaikutuksesta totesimme, että nähty puhe (huulilta lukeminen) aktivoi perinteisesti aistispesifisenä pidettyä primaarista kuuloaivokuorta ja että kuuloaivokuori saattaa osallistua kielelliseen analyysiin nähdyn puheen havaitsemisen aikana. Tuloksemme painottavat tarkkaavaisuuden merkitystä aisti-informaation käsittelyssä osoittamalla, että tarkkaavaisuus säätelee kuuloaivokuoren toimintaa sekä nähdyn puheen havaitsemisen aikana että kuuloärsykkeiden havaitsemisen aikana. Lisäksi havaintomme viittaavat siihen, että lukemisvaikeuden omaavat henkilöt saattavat puhetta havaitessaan painottaa tavallista voimakkaammin puheen tuottoon erikoistuneiden aivokuoren alueiden käyttöä.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 19.05.2006