Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

IgA nephropathy and Henoch-Schönlein nephritis in adults

with special reference to factors affecting outcome

Virpi Rauta

Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine.

IgA nefropatia (IgAN) on yleisin primaari glomerulonefriitti. On arvioitu, että kolmasosalle potilaista kehittyy dialyysihoitoon johtava munuaisten vajaatoiminta. Taudin eteneminen on yleensä hidasta ja sitä on vaikea ennustaa. Henoch-Schönlein nefriittiä (HSN) pidetään IgAN:n systeemisenä muotona, se on harvinainen aikuisilla, ja siksi sen etenemistä on vieläkin vaikeampi ennustaa.

Tutkimuksessa etsittiin kliinisiä ja histopatologisia löydöksiä, jotka voisivat toimia IgAN:n ja HSN:n ete-nemistä ennustavina tekijöinä etenkin niillä potilailla, joilla munuaisten toiminta tautia diagnosoitaessa oli normaali. Tutkimuksen aineistona oli 313 IgAN ja 38 HSN potilasta, jotka oli diagnosoitu munuaisbiopsialla vuosina 1980-1995. Lisäksi selvitettiin, onko IgAN:n ennusteessa alueellisia eroja neljän maan välillä (aineistona 250 suomalaista, 112 skotlantilaista, 121 australialaista ja 274 kanadalaista potilasta), ja mikäli eroja on, johtuvatko ne munuaisbiopsian erilaisista aiheista maiden välillä. Sytokiini interleukiini 1ß (IL-1ß):n ja interleukiini 1 reseptori antagonistin (IL-1 ra) eritystä virtsaan mitattiin IgAN ja HSN potilailla ja selvitettiin korreloiko näiden sytokiinien eritys histopatologiseen vaurioon tai kliini-seen taudinkuvaan.

Suurella osalla (161/313) Helsingissä diagnosoiduilla IgAN potilailla oli normaali munuaisten toiminta dianoosivaiheessa. Näillä potilailla itsenäisiksi ennusteeseen vaikuttaviksi tekijöiksi logistisessa regressioanalyysissä osoittautui kohonnut verenpaine, mikroskooppisen hematurian määrä, vaikeammat glomerulusmuutokset ja arterioloskleroosin esiintyminen munuaisbiopsiassa. Neljän maan IgAN poti-laiden munuaisten eloonjäämisanalyysissä oli eroa, ja ero osoittautui pääosin johtuvan erilaisista munuaisbiopsian aiheista. HSN-potilailla proteinurian määrä ennusti taudin etenemistä. IgAN potilailla IL1ra:n eritys oli vähäisempää kuin HSN potilailla tai terveillä verrokeilla. Lisäksi havaittiin, että potilailla joilla IL-1ra:n ja IL-1ß:n välinen suhde oli korkea, oli vähäisempiä histopatologisia vaurioita kuin niillä potilailla joilla näiden sytokiinien erityksen suhde oli matala.

Tulokset osoittavat, että luotettavia ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä on IgAN:ssa löydettävissä jo taudin varhaisessa vaiheessa. HSN on aikuisilla harvinainen, ja yksilöllinen taudin etenemisen ennustaminen on edelleen vaikeaa.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 12.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki