Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Intrahepatic cholestasis of pregnancy

genetic background, epidemiology and hepatobiliary consequences

Anne Ropponen

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine.

Raskauden intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin maksan toimintahäiriö raskausaikana. Syy on tuntematon, mutta maksan alentunutta kykyä käsitellä raskauden aikaisia korkeita sukuhormonipitoisuuksia on pidetty laukaisevana tekijänä taudille alttiilla naisella. Sairaus ilmenee ihon kutinana yleensä raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Maksan toimintaa kuvaavat transaminaasiarvot sekä sappihappopitoisuus ovat koholla. Tauti ilmenee usein suvuttain.

Raskaana olevalle tautia on pidetty vaarattomana, synnytyksen jälkeen itsestään häviänä, mutta seuraavissa raskauksissa 40-60% :ssa tauti toistuu. Sikiön riskien eli ennenaikaisuuden, synnytyksen aikaisten ongelmien ja kohtukuolemien takia näitä raskauksia seurataan sairaalan äitiyspoliklinikalla tai vuodeosastolla. Mikään tunnettu tekijä ei kuitenkaan ennusta sikiön riskejä, joten synnytys yleensä käynnistetään 1-2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Tässä työssä kartoitettiin ICP:n perinnöllistä taustaa, esiintymistä ja riskitekijöitä sekä yhteyttä muihin maksa- ja sappisairauksiin. Tutkimme myös maksan toimintaa näillä naisilla vaihdevuosien hormonihoidon aikana.

Kansallisessa rekisteritutkimuksessa vuosina 1987-2004 Suomessa oli 1 080 310 synnytystä ja ICP:n insidenssi 0.94%. Helsingin Naistenklinikalla 1992-1993 kartoitettiin 5 304 synnytystä ja näissä ICP esiintyi 1.3%:ssa. Suvuttain esiintyvä tautimuoto oli 16%:lla (11/69) ja uusiutumisriski näillä naisilla oli seuraavassa raskaudessa. 92%. Riskitekijöitä taudille olivat synnyttäjän nouseva ikä, monisikiöinen raskaus ja ensisynnyttäjyys. Yli 39-vuotiaalla naisella riski oli kolminkertainen verrattuna alle 30-vuotiaaseen.

Kahdesta suvusta, jossa ICP oli esiintynyt kolmessa sukupolvessa, etsimme taudille altstavaa perintötekijä virhettä ja kartoitimme erikseen kolmen tunnetun sappihappojen kuljetukseen maksasolun sisällä osallistuvan pumpun osalta yhteyttä alttiuteen. Näissä suvuissa yhteyttä ICP:n ja tutkittujen geenien (ABCB4, ABCB11 ja ATP8B1) välillä ei löytynyt.

Vaihdevuosien lyhyt hormonikorvaushoito naissukuhormoni estradiolilla tablettina suun kautta sekä laastarina ihon kautta ei aiheuttanut maksan toimintaa kuvaavissa maksa-arvoissa poikkeavuutta, vaikka nostimme annosta yli tavallisesti käytetyn. Sukupuolihormoneja sitovan hormonin (SHBG) pitoisuus nousi plasmassa suun kautta annetun estradiolin aikana hiukan vaimeammin niillä naisilla, joiden raskautta aikanaan ICP oli komplisoinut. Sydän- ja verisuonitautimerkkiaineena käytetty C-reaktiivinen proteiini (CRP) nousi suun kautta annetun estradiolin aikana ja nousu näytti olevan myös annosriippuvainen sekä naisilla, joilla oli ollut ICP että kontrollinaisilla. Laastarimuodossa annosteltu estradioli ei vaikuttanut plasman SHBG eikä CRP pitoisuuksiin. Muiden maksa- ja sappitiesairauksien esiintymistä ICP naisilla verrattiin kontrollinaisiin (n=21 008). Kohonnut riski ei-alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin (8.2; 95% confidence interval, CI 1.9-36), sappikivitautiin (3.7; 95% CI 3.2-4.2), C hepatiittiin (3.5; 95% CI1.6-7.6) ja haimatulehdukseen (3.2; 95% CI 1.7-5.7) esiintyi ICP-naisryhmässä. Sappikivitautia esiintyi huomattavasti enemmän ja nuoremmissa ikäryhmissä kuin tavallista.

Yhteenvetona todettiin ICP:n komplisoivan noin 1% raskauksista Suomessa ja insidenssi on pysynyt samana 1987 alkaen. Sairaus esiintyi suvuttain noin 16% tapauksissa ja uusii näillä naisilla 90% seuraavissa raskauksissa. Vaikka sairauden syy on edelleen tuntematon, riskitekijöiksi tunnistettiin synnyttäjän nouseva ikä, ensisynnyttäjyys ja monisikiöraskaus. Sekä suun että ihon kautta annostelta vaihdevuosien hormonikorvaushoitona käytetty estradioli on maksan toiminnan kannalta turvallinen vaihtoehto nykyisin käytetyillä annoksilla. Kuitenkin muita maksa- ja sappisairauksia esiintyy enemmän ICP-naisilla kontrollinaisiin verrattuna joten toisin kuin on aiemmin ajateltu, seuranta on aiheellinen.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 27.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki