Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Juvenile rheumatoid knee

Management of knee growth disturbances in children with juvenile idiopathic arthritis

Eerik Skyttä

Doctoral dissertation, September 2006.
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine and Rheumatism Foundation Hospital, Departments of Orthopaedics and Paediatrics, Heinola.

Polvinivel on lastenreuman useimmin vaurioittama nivel. Eläinmalleissa on osoitettu kroonisen niveltulehduksen lisäävän kasvuruston toimintaa. Aktiivisesta hoidosta huolimatta lastenreumaan liittyy kasvuhäiriöitä, erityisesti alaraajojen pituuseroa ja pihtipolvisuutta. Jos kasvuhäiriöihin puututaan vasta kasvun päätyttyä, tarvitaan luiden pidennys-, lyhennys- tai oikaisuleikkauksia, joihin liittyy runsas sairastavuus ja vaikeitakin komplikaatioita. Kasvun aikana tehtävät vähemmän kajoavat kasvulinjaa pysyvästi (epiphyseodeesi) tai tilapäisesti sinkilöillä tai ruuveilla salpaavat toimenpiteet sallivat välittömän mobilisaation ja ovat siksi suositeltavia. Pysyvän kasvulinjan salpauksen ongelma lastenreumassa on luustoiän ja kasvupotentiaalin määrittäminen. Lisäksi kasvuhäiriön suunta saattaa tautiaktiviteetin muutosten myötä kääntyä päälaelleen. Niinpä onkin luontevaa käyttää peruttavissa olevaa kasvulinjan tilapäistä salpausta lastenreumaan liittyvien kasvuhäiriöiden hoidossa. Väitöskirjatyössä selvitettiin Reumasäätiön sairaalassa alaraajojen pituuseron tai pihtipolvisuuden vuoksi tehtyjen kasvulinjan tilapäisten salpausten tehoa, turvallisuutta ja pitkäaikaistuloksia.

Pituuseron vuoksi tehdyissä kasvulinjan tilapäisissä salpauksissa (n=68) harvoihin niveliin kohdistuva lastenreumatyyppi osoittautui yleisimmäksi diagnoosiksi. Pituuseron korjaus onnistui useimmissa tapauksissa ja salpauksella saavutettiin keskimäärin 1mm korjaus kuukaudessa, mutta tarvittava hoitoaika vaihteli runsaasti. Salpaukseen liittyvät komplikaatiot (10%) olivat vähäisiä. Pitkäaikaisseurannassa saavutettu pituuskorjaus pysyy hyvin, mutta taudin luonteesta johtuen uuden kasvuhäiriön mahdollisuus jatkuu koko kasvun ajan.

Pihtipolvisuuden vuoksi tehdyissä kasvulinjan tilapäisissä salpauksissa (n=177) diagnoosina oli useimmiten yleisoireinen tai useisiin niveliin kohdistuva lastenreumatyyppi. Pihtipolvisuuden korjaus onnistui luotettavasti 2/3 tapauksista ja salpauksella saavutettiin keskimäärin 0,7 asteen korjaus kuukaudessa. 1/8 salpauksista johti ylikorjaukseen, mikä johtui liian pitkästä seurantavälistä. Hoitoaika vaihteli tässäkin ryhmässä. Salpaukseen liittyvät komplikaatiot (3%) olivat myös pääosin vähäisiä. Aineistossa tavattiin kuitenkin yksi kasvulinjan ennenaikainen sulkeutuminen. Pitkäaikaisseurannassa saavutettu kulmakorjaus pysyy hyvin, mutta uusi kasvuhäiriö on mahdollinen.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 28.08.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki