Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Women, environmental changes and forestry-related development:

Gender-affected roles of rural people in land degradation and environmental rehabilitation in a dry region of Sudan

Anu Eskonheimo

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Ecology, Viikki Tropical Resources Institute (VITRI) and University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History.

Tutkimuksen päämääränä oli lisätä ymmärrystä siitä millaisessa vuorovaikutuksessa ihmiset olivat ympäristönsä kanssa tutkimusalueella Sudanissa. Tutkimuksessa oli mukana paimentolaisia ja maanviljelijöitä. Siinä etsittiin vastauksia kahteen pääasialliseen kysymykseen: Mikä oli ollut paikallisten ihmisten, erityisesti naisten osuus ympäristön muutoksissa sekä millainen olisi alueelle sopiva sosiaalisen sukupuolen (gender) huomioonottava, ympäristön kunnostamiseen ja metsänhoitoon liittyvän ympäristöohjelma?

Tutkimus keskittyi maa-alueiden köyhtymiseen, joita kuvattiin englanninkielisellä termillä land degradation. Tutkimuksessa ymmärrettiin maa-alueen köyhtyminen samoin kuin se on määritelty YK:n aavikoitumissopimuksessa(United Nations' Convention to Combat Desertification), jossa se on määritelty maan biologisen tai taloudellisen tuoton ja kompleksisuuden menetykseksi tai vähentymiseksi kuivilla, puoli-kuivilla ja kuivilla puolikosteilla alueilla (dry sub-humid areas). Sopimuksessa termi aavikoituminen (desertification) määriteltiin myös tarkoittamaan maa-alueen köyhtymistä.

Puolikuiva tutkimusalue oli Sudanissa Saharan eteläpuolella, jossa ympäristön muutoksia ja aavikoitumista on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Maa-alueiden köyhtymisen tarkka esiintyminen, laajuus ja paikallinen merkitys tutkimusalueella on kuitenkin edelleen epäselvää. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisesti sitä, miten paikallinen väestö jonka toimeentulo on riippuvainen alueesta, hahmotti alueella tapahtuneita ympäristön muutoksia. Paikallisia käsityksiä ympäristön muutoksista verrattiin myös muihin tietolähteisiin kyseisen alueen ympäristöstä, kuten tutkimusraportteihin.

Kenttätyön pääasiallisiin menetelmiin kuuluivat avoimiin kysymyksiin pohjautuvat haastattelut sekä ympäristön ja ihmisten havainnointi. Teoreettinen viitekehys käsitteellisti ihmiset ympäristön käyttäjinä, jotka tekevät valintoja siitä miten he hyödyntävät ympäristöään. Näihin valintoihin puolestaan vaikuttavat ne fyysiset ja sosiaaliset kontekstit joissa he elävät. Kontekstit tulee tuntea eri alueilla, ennen kuin selityksiä voidaan antaa tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten tekemiin valintoihin. On kuitenkin myös olemassa tekijöitä jotka vaikuttavat ihmisten vuorovaikutukseen ympäristön kanssa yleisesti eri alueilla kuten toimeentuloon liittyvät tarpeet, sosiaalinen sukupuoli (gender) ja ympäristön lukutaito.

Tutkittavat ihmiset painottivat, että ympäristön muutokset kuten vähentynyt kasvillisuus ja viljelymaiden alentunut tuotantokyky, olivat vaikeuttaneet heidän toimeentuloaan tutkimusalueella. Havainnot ympäristöstä osoittivat myös, että tutkimusalueella oli näkyvästi köyhtyneitä maa-alueita. Se, kärsivätkö alueen viljelymaat laajamittaisesta köyhtymisestä jäi kuitenkin epäselväksi.

Naisten toiminnan ympäristövaikutukset vaihtelivat eri naisten kesken ja olivat yleisesti ottaen rajalliset. Naisten toiminnan merkittävin ympäristövaikutus oli seurausta siitä, että he hyödynsivät alueen puita, mikä todennäköisesti vaikutti varsinkin tietyillä paikoilla tutkimusaluetta, yhdessä ilmaston ja alueella laidunnettujen eläinten kanssa, maa-alueen köyhtymistä lisäävästi. Se, oliko naisilla ylipäätään selkeää roolia tai rooleja maa-alueen köyhtymisessä tutkimuskohteessa voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, jos tilannetta tarkastellaan laajemmasta perspektiivistä. Naisten ympäristölle haitalliseen toimintaan oli nimittäin vaikuttanut tekijöitä, joita he eivät olleet pystyneet muuttamaan, kuten sosiaalinen sukupuoli, köyhyys ja tarve saada toimeentulo tietyissä olosuhteissa.

Haastattelujen mukaan suurin ongelma tutkimusalueella oli ruuan riittämättömyys. Tästä syystä ympäristöä kunnostavan ohjelmaan ehdotettiin otettavaksi mukaan teknisiä toimenpiteitä viljelymaiden tuottavuuden lisäämiseksi, mahdollisuuksia ansaita myyntituloja ja valmiutta tehdä yhteistyötä muiden sellaisten kehitysohjelmien kanssa, jotka keskittyvät paikallisten ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja toimeentulon turvaamiseen. Ympäristön suojelemiseksi ja naisten työtaakan helpottamiseksi ehdotettiin myös polttopuuta säästävien liesien sisällyttämistä ympäristöohjelmaan. Sen lisäksi ehdotettiin, että maanviljelijöiden puiden istuttamista tuettaisiin taimien helpolla saatavuudella. Puiden istuttamista ei-yksityiselle, yleiselle maalle pidettiin kuitenkin erittäin vaikeana, koska alueella on pulaa tällaisesta maasta. Tutkimuksesta ilmeni myös, että paikallisten ihmisten ja erityisesti naisten on suunnattava työvoimansa siihen, että heidän perheidensä välitön toimeentulo turvataan, eivätkä he täten ole motivoituneita uhraamaan aikaa ja vaivaa pelkästään ympäristöä kunnostavaan toimintaan.

Naisten aktiivinen osallistuminen yhteisöpohjaiseen ympäristöohjelmaan olisi kuitenkin luontevaa varsinkin tutkituille maanviljelijänaisille, jotka olivat jo muodostaneet naisten ryhmän ja osallistuneet yhteisönsä päätöksentekoon. Jotta naisten aktiivisuutta ja heidän vaikutusvallan lisäämistä (empowerment) tuettaisiin myös ympäristöohjelmassa, ehdotettiin ohjelmaan liittyvän naisryhmän tai naisryhmien muodostamista sekä maanviljelijänaisten että paimentolaisnaisten keskuudessa. Ympäristöohjelman tulisi kuitenkin tunnustaa myös se, että ihmisten hyvinvoinnin kehittäminen ja toimeentulon turvaaminen tutkimusalueella edellyttää usean sudanilaisen yhteiskunnan sektorin mukana oloa.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 21.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki