Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä

Kalle Karttunen

Pro gradu, huhtikuu 2006.
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsäekonomian laitos, liiketaloudellinen metsäekonomia.

Tutkimuksessa vertailtiin energiapuuharvennuksen sisältämää metsänkasvatusta metsänhoitosuosituksien mukaiseen metsänkasvatukseen. Metsänhoitosuosituksien mukaiset taimikonhoito ja ainespuun ensiharvennus korvattiin energiapuuharvennuksella, joka toteutettiin vaihtoehtoisesti 10, 12 ja 14 metrin valtapituusvaiheissa. Tutkimus perustui Etelä-Suomessa sijaitseviin metsikkökoealoihin (12 kpl), joita simuloitiin käyttäen MOTTI-metsikkösimulaattoria.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vaihtoehtoisella metsänkasvatuksella aikaansaatavia ilmastohyötyjä hiilensidonnan ja energiasubstituution avulla. Energiasubstituution ja kannattavuuden laskennassa energiapuuharvennuksen energiapuulle asetettiin arvo sen korvatessa fossiilisen polttoaineen kivihiilen hiilidioksidipäästöjä. Ohjauskeinoina testattiin lisäksi energiapuuharvennuksen Kemera-tukia.

Energiapuuharvennuksen sisältämässä metsänkasvatuksessa hiilensidonnan ja energiasubstituution yhteisvaikutuksesta saatiin keskimäärin 26–90 % lisäys kiertoajan alkuun diskontattuihin laskennallisiin päästövähennyksiin verrattuna metsänhoitosuosituksien mukaiseen metsänkasvatukseen. Energiasubstituutiolla saatiin lisättyä päästövähennyksiä enemmän kuin nuoren metsän tiheämmän metsänkasvatuksen aikaansaamalla hiilensidonnan lisäyksellä.

Tutkimuksen mukaan energiapuuharvennuksen ottaminen osaksi metsänkasvatusta on kannattavampaa kuin metsänhoitosuosituksien mukainen metsänkasvatus, mikäli hiilidioksidin hintataso on keskimäärin yli 15 €/CO2 (siirtohinnoittelu tienvarteen) ja Kemera-tuet säilyvät muuttumattomina. Ilman Kemera-tukia energiapuun tienvarsihinnan tulisi olla keskimäärin yli 21 €/m3. Kustannustehokkainta energiapuuharvennus on toteuttaa 12 metrin valtapituusvaiheessa, kun vain energiasubstituutio otetaan huomioon.

Vaihtoehtoisen metsänkasvatuksen mukaisesti taimikonhoito voitaisiin toteuttaa aikaisemmin tai nykyisiä metsänhoitosuosituksia lievempänä. Tällöin nuoren metsän harvennus voisi olla kannattavaa toteuttaa joko ainespuu- tai energiapuukorjuuna tai aines- ja energiapuun integroituna korjuuna, riippuen vallitsevien menetelmien korjuukustannusten ja aines- ja energiapuun välisistä hintasuhteista.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 23.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki