Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Population structure of Pyrenophora teres, the causal agent of net blotch of barley

Marjo Serenius

Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Applied Biology and MTT Agrifood Research Finland.

Pinta-alansa perusteella ohra on tärkein viljelykasvi Suomessa. Ohran merkittävin tauti ja sadon alentaja on ohranverkkolaikkutauti, jota aiheuttaa Pyrenophora teres Drech. -sieni Taudille aroilla lajikkeilla sairastunut lehtipinta-ala on keskimäärin 40 %. Taudinkestävät lajikkeet tarjoaisivat ympäristöystävällisen torjuntavaihtoehdon, mutta taudinaiheuttajan populaatiorakennetta ei tunneta riittävän hyvin. Kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä taudinkestävien lajikkeiden viljely voivat muokata taudinaiheuttajan populaatiota torjuntamenetelmiä paremmin kestäväksi.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin P. teres -sienen populaation rakennetta tutkimalla geneettistä muuntelua molekyylimerkein, virulenssia ja prokloratsin sietokykyä. Suomalaisia P. teres populaatioita edustavat kannat kerättiin vuosien 1989-2003 välillä. Varsinaiset peltopopulaatiot kerättiin Lounais-Hämeestä sekä Ylistarosta. Lisäksi mukana oli kaksi venäläistä peltopopulaatiota sekä kokoelma australialaisia P. teres -kantoja.

Tutkimus osoitti, että P. teres -kannat olivat erittäin muuntelevia molekyylimerkkien perusteella (AFLP). Populaatiot olivat erilaistuneet niin peltojen kuin paikkakuntien ja vuosien välillä. Ohranverkkolaikkutaudin aiheuttajan erilaistuminen oli ilmeistä myös virulenssitestauksen ja prokloratsi-kasvinsuojeluaineen siedon perusteella. Prokloratsin sietotesti antoi viitteitä, että kasvinsuojeluaine voi valikoida tautikantoja. Suomesta ja Venäjältä kerätyt taudinaiheuttajakannat olivat kaikki ohranverkkolaikun verkkotyyppiä, vaikka 70-luvulla taudin molemmat oiretyypit: verkko- ja laikkutyyppi olivat yhtä yleisiä Suomessa. Taudinaiheuttajan molempia pariutumistyyppejä löydettiin yhtä yleisesti, vaikka suvullisen lisääntymisen merkitystä ja esiintymistä Suomessa on epäilty. Suvullista lisääntymistä tapahtuu Suomessa, koska pariutumistyypit eivät olleet erilaistuneita. Krasnodarin P. teres -kannat erosivat muista populaatioista ollen erittäin muunteleva, mutta vain toista pariutumistyyppiä. Australiassa molemmat pariutumistyypit sekä oiretyypit olivat yleisiä. Tulosten perusteella oletetaan Krasnodarin edustavan vanhaa populaatiota ja Australian uudempaa taudinaiheuttaja populaatiota. Tämä tutkimus vahvisti oletusta, että oiretyyppien aiheuttajat olisivat luonnossa erillisiä, eivätkä lisäänny keskenään. Tämän työn havainnot (suvullinen lisääntyminen, toisen oiretyypin yleistyminen Suomessa ja populaatioiden erilaistuminen usealla tasolla) korostavat monipuolisen kasvinsuojelun tarvetta, vaikka viljelymenetelmät muuttuvatkin.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 12.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki