Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Ammonia emissions from pig and cattle slurry in the field and utilization of slurry nitrogen in crop production

Pasi Mattila

Doctoral dissertation, November 2006.
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Applied Chemistry and Microbiology, Maaperä- ja ympäristötiede and MTT Agrifood Research Finland.

Merkittävä määrä typpeä kulkeutuu ympäristöön karjanlannasta haihtuvana ammoniakkina. Ammoniakkipäästöt aiheuttavat rehevöitymistä, happamoitumista ja muita ympäristöhaittoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erilaisten lannankäsittelytekniikoiden (ilmastus, separointi, imeyttäminen turpeeseen) ja levitystapojen (hajalevitys, nauhalevitys letkulevittimellä, sijoittaminen, multaaminen äestämällä) vaikutusta ammoniakin haihtumiseen pellolle levitetystä lannasta sekä nurmen ja viljojen typenottoon. Myös turpeeseen imeytetyn lietelannan vaikutusta maan ominaisuuksiin tutkittiin. Tavoitteena oli löytää menetelmiä, joilla voidaan lisätä lannan typen hyväksikäyttöä ja vähentää typpipäästöjä ympäristöön.

Lietelannan suora sijoittaminen maahan ja pintaan levitetyn lietelannan multaaminen äestämällä vähensivät ammoniakin haihtumista selvästi enemmän kuin pintalevitys pienemmälle alalle nauhalevityksen avulla tai lannan kuiva-aineen vähentäminen ilmastuksella tai separoinnilla. Pintalevityksen ammoniakkipäästöt olivat pienet, kun sian lietelantaa oli levitetty muokatulle savimaalle tai kevätvehnäkasvustoon varhaisissa kasvuvaiheissa. Nurmella sen sijaan pintalevitetyn naudan lietelannan liukoisesta typestä haihtui noin puolet.

Pintalevitetystä turvelannasta ammoniakin haihtuminen oli hidasta mutta jatkui kuivalla säällä pitkään. Sateen tai sadetuksen jälkeen turvelantakerros hidasti haihtumista ja edisti näin kosteuden säilymistä maassa. Multaaminen ei ollut turvelannan typen hyväksikäytön kannalta yhtä tärkeää kuin lietelannan, mutta kumpikin lanta vaikutti voimakkaammin mullattuna. Toistuvasti käytettynä turvelanta parantaa maan rakennetta lisäämällä maan eloperäistä ainesta ja murujen kestävyyttä. Sänkimuokkaus nopeuttaa vaikutusta pintamaassa kyntöön verrattuna.

Sijoittaminen ja multaaminen lisäsivät kasvien typenottoa sekä nurmella että viljoilla, vaikka viljapellosta ammoniakin haihtuminen oli vähäistä myös lannan jäädessä pintaan. Viljapeltoon pintalevitetyn lannan liukoinen typpi ilmeisesti sitoutui kuivaan pintamaahan ja oli pääosin kasvien juurten ulottumattomissa.

Karjanlannan täydentäminen väkilannoitetypellä, mikä lisää kasveille käyttökelpoisen typen määrää kasvun alussa, edisti viljelykasvien kasvua sekä lannan ja väkilannoitteen typen hyväksikäyttöä.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 20.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki