Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Phosphorus in agricultural soils of Finland - characterization of reserves and retention in mineral soil profiles

Tommi Peltovuori

Doctoral dissertation, August 2006.
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Applied Chemistry and Microbiology, Environmental Soil Science.

Maan ikääntyessä siinä tapahtuu muutoksia, jotka johtavat kemiallisesti, fysikaalisesti ja biologisesti toisistaan poikkeavien kerrosten eli horisonttien muodostumiseen. Tätä kehitystä kutsutaan maannostumiseksi. Ilmiö vaikuttaa myös fosforin esiintymismuotoihin ja fosforin liukoisuutta maassa sääteleviin tekijöihin, mutta sitä on tutkittu melko vähän. Tässä väitöskirjatyössä tarkastellaan yksityiskohtaisesti maan fosforivaroja ja fosforin liukoisuutta sääteleviä tekijöitä neljän suomalaisen viljellyn maannosprofiilin eri horisonteissa.

Maiden muokkauskerrosten ja niiden alapuolisten horisonttien fosforikoostumus ja fosforinpidätysominaisuudet poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kaikissa maissa ihmisen vaikutus, lähinnä lannoitus, oli kasvattanut muokkauskerroksen fosforivaroja selvästi syvempiin maakerroksiin verrattuna. Fosforivarojen kasvu näkyi myös liukoisen fosforin käyttäytymisessä: Muokkauskerrosten maat kykenivät ylläpitämään kohollaan olevia liukoisen fosforin pitoisuuksia maanesteessä, kun taas pohjamaat toimivat käytännössä fosforinieluina. Maiden fosforinpidätyskapasiteetti oli suurimmillaan noin 30-70 cm syvyydessä. Tutkimuksen perusteella tätä kapasiteettia on mahdollista käyttää fosforilla rikastuneiden maiden fosforikuormituspotentiaalin pienentämiseen sekoittamalla pohjamaiden tehokkaasti fosforia pidättävää ainesta muokkauskerrokseen. Muualla raportoituihin tuloksiin verrattuna maiden fosforinpidätyskapasiteetit olivat melko suuria ja kapasiteetin kyllästyminen fosforilla huomattavan pientä. Tässä ja aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella suomalaisten viljelymaiden laajamittainen kyllästyminen fosforilla ei ole todennäköistä. Tutkittujen maiden luontaiset fosforivarat olivat käytännöllisesti katsoen rapautumattomia noin 70 cm syvyyden alapuolella. Suhteellisen matala rapautumissyvyys on sopusoinnussa maiden nuoren iän ja varhaisen pedologisen kehitysasteen kanssa.

Työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää maaperätutkimuksen menetelmien kehittämisessä, maatalouden fosforipanosten hyväksikäytön tehostamisessa ja maatalouden aiheuttaman fosforikuormituksen rajoittamispyrkimyksissä.

Tietoja väittelijästä: syntynyt Lopella 1970, ylioppilastutkinto Riihimäen lukiosta 1989, maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta 1996.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 31.07.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki