Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

A dynamic programming model for optimising feeding and slaughter decisions regarding fattening pigs

Jarkko Niemi

Doctoral dissertation, April 2006.
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management and MTT Agrifood Research Finland, Economic Research.

Lihasikojen ruokinnalla, teurastuksella ja perimällä on suuri vaikutus sianlihantuotannon kilpailukykyyn. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ruokintateknologiassa, sikojen perinnöllisissä kasvuominaisuuksissa ja lihamarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat sikapaikan vuosituottoon, sikojen ruokintaan ja teurastuksen ajoitukseen.

Tutkimuksessa käytettiin joustavaa dynaamisen ohjelmoinnin mallia, jolla optimoidaan sikojen ruokinta ja teurastus eri tilanteissa. Tutkimuksessa kehitetyn mallin tuottamilla ruokintasuosituksilla päästään korkeimpaan pääoman tuottoon sikapaikkaa kohden, mikä on pääomaintensiivisessä sikataloudessa yksi keskeisimmistä kilpailukykyä edistävistä tekijöistä.

Tutkimuksessa käytetty optimointitapa on kansainvälisesti ottaen uusi sikatalouteen sovellettuna. Tutkimus pohjautuu MTT:ssä tehtyihin kasvukokeisiin, joissa selvitettiin sikojen syöntikykyä. Kokeen pohjalta simuloitiin perimältään erityyppisten sikojen kasvua ja eri ruokintavaihtoehtojen vaikutusta kasvuun ottamalla huomioon perimän, ruokinnan ja teurastuksen vaikutukset sian ruhon arvoon. Jäljiteltävänä oli muun muassa tuotantosikaloissa yleisesti käytetty kaksivaiheruokinta ja sikojen täsmäruokinta. Rehuna käytettiin ohran, soijarouheen ja aminohappotäydennyksen seosta, jonka määrä ja koostumus optimoitiin täsmäruokinnassa jokaiselle kasvatuspäivälle erikseen maksimoimalla sikapaikan tuotto.

Eläinjalostuksella mittavat hyödyt

Sikojen kasvuvaiheen mukaan tarkennettu täsmäruokinta nosti sikapaikan tuottoa noin kaksi euroa vuodessa. Suurimman kohennuksen tuottaja kuitenkin sai satsaamalla perimältään nopeakasvuisiin ja vähärasvaisiin porsaisiin. Ne voivat nostaa sikapaikan tuottoa yli 20 euroa vuodessa, verrattuna hidaskasvuisiin ja helposti rasvoittuviin sikoihin. Sianjalostuksen tuottavuusparannukset hyödyttävät sianlihan tuotantoa vuosittain jopa miljoonilla euroilla.

Sikaloissa yleisesti käytetyllä liemiruokinnalla sikojen ruokintaa on teknisesti mahdollista tarkentaa niiden kasvuvaiheen mukaan jopa päivittäin. Tutkimustulosten mukaan tuottajan kannattaakin ryhmitellä lihasiat tasoryhmiin, joiden yksilöllistä ruokintaa muutetaan jatkuvasti noin sadan päivän pituisen kasvatuskauden aikana.

Siat voidaan jakaa ryhmiin sukupuolen, rehun syöntikyvyn ja ruhon rasvoittumisherkkyyden perusteella. Jos sikaerän sisällä on suurta perinnöllistä vaihtelua, kuten usein on, perimän mukainen ruokinta ja teurastus voi tuottaa useita lisäeuroja vuodessa per sikapaikka. Hyötyjä tuottaa erityisesti sikojen teuraslaadun tasaantuminen. Näin saatava tuotonlisä on merkittävä, kun sikalassa on satoja tai tuhansiakin sikapaikkoja.

Paljon valkuaista ja vähän energiaa tuo laatulisää

Tulokset osoittavat, että lihasialle kannattaa antaa rajoitetusti energiaa, mutta riittävästi valkuaista sen biologisen enimmäispäiväkasvun saavuttamiseksi. Näin sika kasvaa lihaksikkaaksi ja vähärasvaiseksi, jolloin teurastamo maksaa ruhosta laatulisää.

Tulosten mukaan lihan hinnoittelulla voidaan ohjata lihan tarjontaa tehokkaasti, sillä vähärasvaisen tai painavan ruhon tuottaminen vaatii pitkän kiertoajan. Lisäksi tuottajat näyttävät hyötyvän lihan laatuhinnoittelun kannustavista ominaisuuksista enemmän täsmäruokintaa kuin perinteistä kaksivaiheruokintaa käyttäessään.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 11.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki