Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Lake sediment research as a part of lake management - case studies and implications from southern Finland

Samu Valpola

Doctoral dissertation, June 2006.
University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geology.

Järvien tila on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä ympäristön hoitoon ja kunnostukseen liittyvistä kysymyksistä Suomessa. Vesistöjen kasvava sosiaalinen ja taloudellinen merkitys on aktivoinut viranomaisia, osakaskuntia, kalastusseuroja, järvien hoitoyhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja yksityisiä kansalaisia toimimaan omien lähivesistöjensä hyväksi.

Useimmat hoitotoimia tai kunnostusta vaativista vesistöistämme kärsivät ihmistoiminnan aiheuttamista haitoista, lähinnä rehevöitymisestä. 1940 luvun jälkeen kehittynyt maatalous yhdessä teollisuuden sekä kiihtyneen rakentamisen ja kesämökkiasutuksen kanssa on kuormittanut erityisesti vesistöjä, jotka sijaintinsa vuoksi ovat nykyään paikallisesti arvokkaita virkistysalueita.

Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa järvisedimenttitutkimusten tarpeellisuus määriteltäessä järvien hoidon ja kunnostuksen tavoitteita, menetelmiä ja kohdealueita. Kaikkiaan tarkasteltiin 11 eteläsuomalaisen järven pohjasedimenttejä. Kohdejärvien tilaan ovat vaikuttaneet erilaisista lähteistä peräisin oleva ravinnekuormitus, veden pinnan keinotekoiset ja luonnolliset muutokset sekä yhdessä tapauksessa valuma-alueen kaivostoiminta. Tapauskohtaisesti tutkittiin sedimentin alueellista jakautumaa, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia sekä sedimentissä säilyneitten piilevien ja kultalevien lepomuotojen jäänteitä sekä sovellettiin kuhunkin kohteeseen sopivaa sedimentin ajoitusmenetelmää.

Työn tulokset osoittavat, että sedimenttitutkimusten avulla pystytään keskeisesti täydentämään vedenlaatuseurannan ja valuma-alueen tutkimuksen tarjoamaa tietoa. Sedimenttisarjojen tutkimuksista saatava tieto ulottuu ajallisesti huomattavasti vedenlaadun seurantasarjoja kauemmas taaksepäin, mikä mahdollistaa järvien kehityksen ja muutosten tarkastelun pitkällä aikavälillä. Lisäksi sedimentaatioalueiden, sedimentin määrän, sedimentin laadun alueellisen vaihtelun ja sedimentin sisältämien ainemäärien tunteminen antaa edellytykset suunnitella ja toteuttaa järvien hoito- ja kunnostustöitä oikeilla menetelmillä ja oikeilla alueilla. Tämä mahdollistaa sen, että järvien hoitoon kohdennettavat, usein rajalliset työvoima- ja taloudelliset resurssit voidaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttää järvien hyödyksi.

Väittelijä (Samu Elias Valpola) on syntynyt Pyhärannassa 1974. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Laitilan lukiossa 1993 ja valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopiston geologian laitokselta 2000, työskennellyt siellä erilaisissa järvisedimenttitutkimusprojekteissa ja siirtynyt sen jälkeen tutkijaksi Helsingin yliopiston geologian laitokselle vuonna 2002. Tällä hetkellä väittelijä työskentelee Geologian Tutkimuskeskuksen Länsi-Suomen aluetoimistossa Kokkolassa. Väittelijä harrastaa metsästystä, kalastusta, lentopalloa, suunnistusta, hiihtoa, lenkkeilyä ja lukemista. Yksi tutkimusjärvistä, Pyhärannan Kaljasjärvi, sijaitsee väittelijän kotikylässä Lahdenvainiossa, ja väittelijä on Lahdenvainion osakaskunnan esimies. Lisäksi hän kuuluu Laitilan kalastusalueen hallitukseen ja osallistuu näiden luottamustoimiensa kautta aktiivisesti alueen järvien hoidon ja kunnostuksen suunnitteluun.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 10.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki