Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Identification of Isoflavonoid Metabolites in Humans

Satu-Maarit Heinonen

Doctoral dissertation, November 2006.
University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Chemistry, Laboratory of Organic Chemistry and Folkhälsan Research Center, Institute for Preventive Medicine, Nutrition, and Cancer and University of Helsinki, Faculty of Medicine, Division of Clinical Chemistry.

Runsaasti soijaa käyttävissä väestöissä ateroskleroosi, hormoneista riippuvaiset syövät ja osteoporoosi ovat olleet länsimaihin verrattuna harvinaisia. Soija ja soijasta valmistetut ruoat sisältävät paljon isoflavoneja, biologisesti aktiivisia difenolisia yhdisteitä. Toinen merkittävä isoflavonilähde on puna-apila. Soija ei kuulu länsimaiseen ruokavalioon, ja nykyään markkinoilla onkin runsaasti isoflavoneja sisältäviä erityisvalmisteita, jotka on valmistettu soijasta tai puna-apilasta. Näitä erityisvalmisteita markkinoidaan mm. vaihdevuosioireiden hoitoon, vahvistamaan luustoa ja hidastamaan sen haurastumista, sekä tasapainottamaan kehon hormonitoimintaa. Isoflavonien, etenkin puna-apilan isoflavonien metaboliaa ei kuitenkaan ole tarkoin tutkittu ihmisessä.

Väitöskirjatyössä tunnistettiin soijaa tai puna-apilavalmistetta saaneilla vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä virtsaan erittyviä isoflavonien metaboliitteja käyttäen kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Isoflavonien metaboliaa tutkittiin myös in vitro käsittelemällä tutkittavia yhdisteitä anaerobisesti ihmisen ulostemikrobien kanssa ja tunnistamalla käsittelyssä muodostuvia metaboliitteja. Virtsa- ja ulostenäytteiden analysointia varten kehitettiin kvalitatiiviset GC-MS menetelmät, ja lisäksi isoflavonien ja niiden metaboliittien tunnistamista varten selvitettiin tarkoin yhdisteiden massaspektrien tulkintaa tutkimalla yhdisteiden fragmentoitumista elektroni-ionisaatiomassaspektrometriassa (EIMS).

Yhteensä 18 uutta isoflavonoidimetaboliittia tunnistettiin isoflavonisuplementaation jälkeen kerätyistä virtsanäytteistä. Valtaosa tunnistetuista soijaisoflavonien metaboliiteista oli soijan isoflavonien daidzeinin, genisteinin ja glyciteinin pelkistyneitä metaboliitteja. Näiden lisäksi näytteistä tunnistettiin myös hydroksyloituneita ja/tai metyloituneita metaboliitteja. Puna-apilaisoflavonien formononetiinin ja biochanin A:n metaboliitit olivat pääasiassa demetylaation seurauksena muodostuneet daidzein ja genistein, sekä näiden pelkistyneet metabolitit. Myös formononetiinin ja biokaniini A:n pelkistyneitä ja hydroksyloituneita metaboliitteja löydettiin näytteistä, tosin huomattavasti vähemmässä määrin kuin daidzeinia ja genisteiniä tai niiden pelkistyneitä metaboliitteja.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että isoflavonien metabolia on monimuotoista ja paljon rakenteeltaan erilaisia isoflavonimetaboliittejä erittyy virtsaan. Tutkimalla väitöskirjatyössä tunnistettujen metaboliittien biologisia aktiivisuuksia ja niiden pitoisuuksia biologisissa näytteissä, tuloksia voidaan hyödyntää selvitettäessä isoflavonien vaikutusmekanismeja sekä niiden merkitystä terveyttä edistävinä tekijöinä.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 10.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki