Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

Helsingin yliopisto, Helsinki 2006

Asuntopolitiikka ja vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä vuosina 1992-2005

Katja Vilkama

Pro gradu, syyskuu 2006.
Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingin maahanmuuttajataustaisen väestön alueellista keskittymistä vuosina 1992-2005 ja tarkastella erityisesti Helsingin asuntopoliittisten toimenpiteiden vaikutusta kehitykseen. Samalla tarkasteltiin Helsingin kaupungin poliittisista linjauksista välittyvää kuvaa etniseen segregaatioon suhtautumisesta. Maahanmuuttajataustaisuuden määrittelijänä käytettiin tutkimuksessa vieraskielisyyttä. Helsingin asuinalueiden etnistä eriytymistä lähestyttiin Anderssonin ja Molinan kehittämän segregaatioteorian näkökulmasta.

Anderssonin ja Molinan mukaan asuinalueiden segregoituminen syntyy ja muotoutuu erilaisten, toisiinsa yhtä aikaa vaikuttavien muuttoliikeprosessien seurauksena. Institutionaalisesti synnytetty muuttoliike, kuten kaupungin asuntopoliittisten ja ulkomaalaispoliittisten toimenpiteiden aiheuttama muuttoliike, on yksi keskeisistä etnisen segregaation muodostumiseen vaikuttavista prosesseista.

Tutkimuksen aineisto koostui Helsingin väestön alueellista sijaintia ja asuntokantaa koskevista tilastoista sekä kaupungin asuntopoliittisista ja ulkomaalaispoliittisista ohjelmista. Vieraskielisen väestön alueellista keskittymistä tarkasteltiin osa-alue- ja rakennustasolla GIS-menetelmien ja tilastollisten menetelmien avulla. Kaupungin asuntopolitiikkaa analysoitiin hollantilaisten tutkijoiden Musterdin ym. kehittämän luokittelumenetelmän avulla. Musterd ym. jaottelevat kaupunkien harjoittaman politiikan hajauttaviin ja kompensoiviin ohjelmiin.

Helsingin asuntopolitiikka on vahvasti hajauttamiseen pyrkivää. Etninen segregaatio nähdään kaupungin asunto- ja ulkomaalaispoliittisissa ohjelmissa uhkaavana, joskin etnisten vähemmistöjen keskinäisen tuen merkitys tiedostetaan, eikä pieniä keskittymiä pidetä tästä syystä haitallisena. Hajauttamispyrkimyksestä huolimatta vieraskielinen väestö on Helsingissä painottunut voimakkaasti kaupungin itäisiin ja koillisiin osiin sekä Luoteis-Helsinkiin. Alueellisessa keskittymisessä näkyvä malli syntyi heti 1990-luvun alussa maahanmuuton vilkastuttua. Helsinkiin muuttaneet maahanmuuttajat ohjautuivat asumaan alueille, joilla kaupungin vuokra-asuntoja oli helposti saatavilla. Kaupungin asuntopoliittiset toimenpiteet, erityisesti uustuotantoalueiden ja arava-asuntojen sijainti sekä kaupungin asunnonjakokäytännöt vaikuttivat olennaisesti vieraskielisen väestön alueelliseen sijoittumiseen 1990-luvulla. Myös Suomen harjoittama pakolais- ja paluumuuttopolitiikka on vaikuttanut kehityksen taustalla.

2000-luvulla samat maahanmuuttajien asuinalueina 1990-luvun alussa korostuneet alueet ovat edelleen vieraskielisen väestön tyypillisimpiä asuinalueita. Vieraskielisen väestön keskittyminen on jatkunut, vaikka samalla on tapahtunut myös jonkinasteista alueellista tasoittumista. Uusille alueille levittäytyminen on pääasiassa suuntautunut itäisen ja koillisen Helsingin sisällä tai niiden läheisyydessä sijaitseville alueille. Kantaväestön muuttoliike ja asuntomarkkinoiden muutokset näyttäisivät nousseen asuntopolitiikan rinnalle olennaisina Helsingin etniseen eriytymiseen 2000-luvulla vaikuttaneina tekijöinä.

Etninen segregaatio näyttäytyy Helsingissä toistaiseksi kaupungin harjoittamasta sosiaaliseen sekoittamiseen pyrkivästä asuntopolitiikasta johtuen kortteli- ja kiinteistökohtaisena. Selkeinä maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyminä erottuvien kiinteistöjen määrä on Helsingissä koko asuntokantaan suhteutettuna hyvin pieni. Määrä on kuitenkin kaksinkertaistunut vuosina 1996-2002. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyminen koskee Helsingissä pääasiassa kaupungin vuokra-asuntosektoria. Ero aravakiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden omistamien talojen kesken on huomattava.

Julkaisun nimiösivu

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

© Helsingin yliopisto 2006

Viimeksi päivitetty 13.10.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki