University of Helsinki, Helsinki 2006
Contested Lands: Land Disputes in Semi-Arid Parts of Northern Tanzania
Case Studies of the Loliondo and Sale Divisions
Sanna Ojalammi
Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geography.
Väitöskirja Contested Lands: Land disputes in semi-arid parts of northern Tanzania. Case Studies of the Loliondo and Sale Division in the Ngorongoro District tarkastelee Pohjois-Tansanian alueella asuvien karjanhoitaja-maasaiden ja maanviljelijä-sonjojen välisiä maakiistoja muuntuneen tilallisuuden, paikan, territoriaalisuuden, omistusoikeuden ja maalakia koskevan teoriasovelluksen avulla.
Maakiistat juontavat juurensa kolonialistisen hallinnon ajoilta, jolloin alkuperäisille asukkaille koko Ngorongoron piirikunnassa joko myönnettiin tai heiltä poistettiin omistusoikeus maahan ja luonnonvaroihin. Kun Tansania itsenäistyi vuonna 1961, valtio panosti maauudistuksiin. Valtion toimenpiteet ovat aiheuttaneet maanomistusoikeudellisia ja tilaa koskevia muutoksia.
Tansanian pohjoisosissa painopisteeksi on nostettu luonnonsuojelu, suurriistan metsästys ja turismi. Valtio on vuosikymmenien ajan esimerkiksi perustanut luonnonsuojelualueita ns. abstrakteiksi tiloiksi, joissa maan ja/tai luonnonvarojen käyttöä ja hallintaa on rajoitettu ja määritelty. Tässä maankäytön ja hallintaoikeuksien muutosprosessissa paikallisten asukkaiden historiallisia maanomistusoikeuksia on jätetty huomioimatta.
Taloudellis-liberaaliselta 1980-luvulta lähtien maan arvo ja kysyntä on kasvanut luonnonsuojelualueilla. Maankäyttö on kiinnostanut niin tansanialaisia kuin ulkopuolisia sijoittajia. Etnisten ryhmien perinteisten maa-alueiden hallinta on kaventunut. Paikat alueellisine rajoineen, joilla on ollut oma historiansa, ovat muuttuneet ja menettäneet merkitystään. Tämä on vaikuttanut etnisten ryhmien elämäntapaan. 1980-luvulta alkaen Loliondon maasai-karjanhoitajien liikkuva ja yhteisöllinen laidunnus- ja maankäyttö sekä oikeudet luonnonvaroihin olivat uhattuina. 1990-luvulla laidunmaa-ala edelleen kaventui maaluovutusten vuoksi. Perinteisesti hallittu yhteisöllinen karjanlaidunnustapa vaikeutui.
Maa- ja luonnonsuojelupoliittiset uudistukset, alati kasvava väestö ja pahenevat kuivuuskaudet ovat myös lisänneet alueen maankäytön ongelmia. Erityisesti tilanne monimutkaistui, kun riistanhoitoalueen metsästysoikeus (1993) annettiin 10 vuodeksi Arabiemiirikuntien kansalaiselle.
Mutkallinen maankäytön tilanne johti laillisten maaoikeuksien korostamiseen ja uusien rajojen muodostamiseen. Ristiriidat - rajakiistat, maan- ja luonnonvarojen omistuskiistat tai kiistat luonnonvarojen käyttöoikeuksista - kärjistyivät alueella. Pahimmat ristiriidat ovat johtaneet väkivaltaisiin yhteenottoihin heimojen välillä. Tansanian maaseudun monimuotoisia maakiistoja voidaan vähentää, jos ja kun paikallisten etnisten ryhmien maan- ja luonnonvarojen omistusoikeudet tunnustetaan laillisesti.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
© University of Helsinki 2006
Last updated 02.05.2006