Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Traditionally Protected Forests and Sacred Forests of Zigua and Gweno Ethnic Groups in Tanzania

Jussi Ylhäisi

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geography and University of Helsinki, Institute of Development Studies .

Tutkimuksessa selvitettiin perinteisesti suojeltujen metsien merkitystä koillis-Tansaniassa. Tällaista tutkimusta ei ole aiemmin juuri tehty. Kylien alueilta löytyneiden metsien suuri määrä - n. 25/ kylä - oli yllätys. Näiden metsien suojelu on perustunut vanhoihin esikolonialistisiin perinteisiin. Tämän järjestelmän suuri vaikutus ympäristönsuojeluun on ollut aiemmin tuntematonta. Edelleenkin tutkittujen yhteisöjen kaikista maista n. 2 % on suojeltu perinteisesti. Siirtomaaisännät näkivät metsät vain pakanallisina kulttipaikkoina ja heidän silmissään niillä ei ollut lainkaan merkitystä ympäristönhallinnassa. Tutkimusaineisto käsittää yli 900 metsää, näistä 40 % koskemattomuutta oli vanhinten mukaan häiritty tavalla tai toisella. Metsien yksi erikoisuus on ihmisten intensiivisen toiminnan ja koskemattomien 0,1-200 hehtaarin kokoisten metsäalueiden yhdistelmä. Metsien koskemattomuus on perustunut sanktioihin ja tabuihin. Ziguoiden alueelta löytyi 13 erilaista perinteisesti suojeltua metsätyyppiä. Niistä osa on suojeltu pyhyyteen perustuvien syiden vuoksi. Merkittävin metsätyyppi liittyy sateenkutsumiseen. Maallisempia syitä, joiden vuoksi metsiä on suojeltu, ovat mm. niissä tapahtuva piileskely, oikeudenkäynti ja koulutus.

Metsiä hoitavat instituutiot ovat suuressa muutospaineessa, ja tutkituista 5 klaanista ainoastaan 2 oli viimeisen 30 vuoden aikana järjestänyt saderituaalin. Moni kulttipaikka on ilman sateentekijää, eikä paikkaan sopivaa rituaalia enää edes osata, koska tekijät eivät ole siirtäneet taitoa jälkipolville. Samanlainen peruuttamaton muutos on menossa poikien initiaatioriittien kanssa.

Tansanian metsäntutkimuslaitoksen TAFORI:n kanssa yhteistyössä tehty kasvillisuusselvitys pyhissä metsissä paljasti ne luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviksi. Mahdollisuutta käyttää metsiä endeemisten kasvi- ja eläinlajien suojelussa selvitettiin. Metsien koko, sijainti, topografia, puusto, hoitajat ja perinteinen käyttötarkoitus selvitettiin.

Uusi metsälaki vuodelta 2002 (jonka valmistelussa tutkimustuloksia on hyödynnetty) on yleisesti ottaen tuonut tullessaan paljon hyvää yhteisöjen metsänhallintaan. Se mahdollistaa myös pyhien metsien suojelun ensimmäistä kertaa siirtomaakauden alun jälkeen. Gwenojen pyhien metsien suojelijat ovatkin yhdistyneet ja sopineet menettelytavoista viranomaisten kanssa mikäli metsiä loukannut henkilö kieltäytyy perinteisistä sanktioista kuten esimerkiksi uhraamasta härkää vainajahengille. Monet ziguanuoret eivät enää tiedä pyhistä metsistään, mutta osoittautuivat hyvinkin kiinnostuneiksi omasta identiteetistään kuultuaan asiasta. Kaikissa tutkimuskylissä enemmistö piti perinteisesti suojeltuja ja pyhiä metsiä myönteisenä asiana.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 13.04.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki