Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

WTO Dispute Settlement System and the Issue of Compliance:

Perspective in Remedies Against Non-Compliance

Yenkong Ngangjoh Hodu

Doctoral dissertation, September 2006.
University of Helsinki, Faculty of Law, Department of Criminal Law, Juridical Procedure and General Jurisprudential Studies.

Kansainväliset kauppasuhteet on säännelty Uruguain sopimuksen perustaman Maailman kauppajärjestön (WTO) järjestelmän mukaisesti. Voimaan tullut WTO:n järjestelmä tarjoaa monen keskeisen institutionaalisen järjestelmän sen jäsenvaltioiden kauppasuhteiden sääntelemiseksi. Kansainvälisenä organisaationa WTO on merkittävä kehitysaskel verrattuna edeltäjäänsä GATT:iin (General Agreement on Tariffs and Trade), joka oli itsessään ainoastaan sopimus. Muiden vuoden 1947 GATT sopimukseen verrattuna toteutuneiden parannusten lisäksi tammikuussa 1995 voimaan tullut WTO:n riidanratkaisujärjestelmä (Dispute Settlement Understanding, DSU) muutti merkittävästi kansainvälisten erimielisyyksien ratkaisutapoja.

Uusi institutionaalinen kehitys tekee mahdolliseksi GATT:iin verrattuna entistä dynaamisemman ja keskinäiseen riippuvuuteen perustuvan valtioiden välisen kaupan. WTO:n avulla kansainvälinen yhteisö voi saavuttaa avointen kilpailevien markkinoiden hyödyt. Lisäksi WTO:n mukanaan tuoma globaali taloudellinen riippuvuus tarkoittaa, että monen keskeinen kauppajärjestelmä on myös toimiva instrumentti jäsenvaltioiden hyvien diplomaattisten suhteiden ylläpitämiseksi ja toimii näin edesauttaen rauhan ja turvallisuuden säilyttämistä.

WTO -jäsenyyden kansakunnalle suomista lukuisista odotetuista eduista huolimatta ongelmia aiheuttavat WTO:n asettamien velvoitteiden rikkominen joidenkin jäsenvaltioiden toimesta. Vaikka WTO:n riidanratkaisujärjestelmä suo jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää väliaikaista kompensaatiota tai toteuttaa vastatoimia velvoitteiden välittömän toimeenpanon ollessa mahdotonta (riidanratkaisujärjestelmän terminologian mukaan viivyttää myönnytysten tai muiden velvoitteiden toteuttamista), velvoitteiden toteuttaminen on järjestelmän ensisijainen tavoite. Hiljattain esitetyt kriittiset argumentit väittävät, että nämä keinot ovat puutteellisia ja pakottavampia vaihtoehtoisia keinoja tarvitaan. Suvereenisuuteen liittyvät kriittiset argumentit edellyttävät, että WTO:n riidanratkaisujärjestelmää pitäisi välttää kokonaan ainakin eräissä herkissä ristiriidoissa. Samaan aikaan esitetään väitteitä, että WTO:n jäsenvaltioiden kokoerot edellyttäisivät riidanratkaisujärjestelmän muuttamista siten, että yksimielisyyden vallitessa velvoitteiden loukkaamisesta valtiot voisivat vaihtaa oikeuksiaan vastatoimiin.

Siitä huolimatta, että WTO:n riidanratkaisujärjestelmää vastaan esitetty kritiikki on osittain perusteltua, tämä tutkimus väittää, että järjestelmää tulisi arvioida ja kiittää sen käsittelemien tapausten lukumäärän perusteella ja riidanratkaisupaneelien ja valituselimen (Appellate Body) ratkaisujen muodossa tekemästä työstä kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi. Erityisesti käsillä olevat eri kysymyksiä käsittelevät tutkimukset pyrkivät tarjoamaan näkemyksiä keinoihin estää velvoitteiden laiminlyönti WTO:n oikeudellisilla keinoilla. Vaikka tutkimukset tähtäävät nykyisen kansainvälisiä kauppariitoja koskevan riidanratkaisujärjestelmän positiivisia piirteitä koskevan ymmärryksen rikastamiseen, artikkelit käsittelevät myös argumentteja vaihtoehtoisten keinojen käyttämiseksi puututtaessa WTO:n asettamien velvoitteiden jatkuviin rikkomuksiin. Samalla tutkimukset tähtäävät myös kansainvälisten kauppariitojen ratkaisemisessa tavallisesti huomiotta jäänteiden oikeudellisten ongelmien parempaan ymmärtämiseen ja niissä otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden skeptisyys niiden suhteen.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 28.06.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki