Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Copyright, Mass Use and Exclusivity

On the Industry Initiated Limitations to Copyright Exclusivity, Especially Regarding Sound Recording and Broadcasting

Mikko Huuskonen

Doctoral dissertation, May 2006.
University of Helsinki, Faculty of Law, Department of Private Law and IPR University Center, Hanken.

Tutkimus keskittyy teknologisen muutoksen ja tekijänoikeuden vuorovaikutukseen pääasiassa sellaisena kuin se heijastuu Bernin konvention muutoksissa. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää kehitystä, joka on johtanut muiden kuin perinteisten yksinoikeuspohjaisten lisensiointijärjestelmien kehitykseen.

Äänilevy, yleisradiotoiminta, edelleen lähettäminen ja valokopiointi ovat keskeisiä esimerkkejä tästä kehityksestä. Tutkimuksessa arvioidaan myös internet - ja mobiiliteknologioiden merkitystä tekijänoikeusjärjestelmän kehityksen kannalta. Metodi perustuu institutionaaliseen oikeusteoriaan, ja hyödyntää sekä taloudellista että historiallista analyysia.

Lainsäätäjän valinta kahden pääasiallisen vaihtoehdon, yksinoikeusmallin tai korvausoikeuden välillä, on noussut 1900-luvulla esiin lukuisia kertoja. Merkittäväin intressikonflikti on syntynyt oikeudenhaltijoiden ja suojatun materiaalin käyttäjien välille, jolla tarkoitetaan myös tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin kaupallisia käyttäjiä. Tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin toissijainen käyttö on myös kasvamassa.

Yksinoikeutta pidetään usein tekijänoikeuden ytimenä. On kuitenkin ilmeistä että viestintäteknologian kehitys on tuonut mukanaan sellaisia käyttömuotoja, joita oikeudenhaltijoiden on ollut vaikeata kontrolloida, toisin kuin perinteistä kirjan kustannussopimusta. On kehittynyt tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin massakäyttö eri muodoissaan. Massakäytöllä tarkoitetaan tutkimuksessa tekijänoikeudellisesti suojatun materiaalin käyttöä niin, että yksittäisiä käyttötapahtumia on joko mahdotonta tai kustannusten vuoksi tehotonta jäljittää, tunnistaa ja laskuttaa. Tämä kehitys on ollut niin tavanomaista ja leimaa lähes kaikkia viestintätekniikan innovaatioita 1900-luvulla, että voidaan perustellusti esittää kysymys tekijänoikeuden yksinoikeusluonteen muuttumisesta.

Tutkimuksessa selvitetään teknologian aiheuttamaa tekijänoikeusinstituution muutosta, ja miten tekijänoikeus on kehittynyt yksinoikeusjärjestelmästä kohti korvausoikeutta erilaisten ei-vapaaehtoisten pakkolisenssijärjestelmien kehittymisen myötä. Toiseksi, ja yleisemmällä tasolla, haetaan vastausta siihen, voidaanko teknologian vaikutusta tekijänoikeuteen luonnehtia yleisluontoisilla johtopäätöksillä.

Yksinoikeus pysyy teoreettisena ja loogisena lähtökohtana tekijänoikeuslainsäädännössä ja tekijänoikeuden tieteellisessä ja käytännöllisessä analyysissa. Kuitenkin 1900-luvun kehitys on tuonut mukaan uusia tapoja rajoittaa liian vahvoiksi koettuja oikeusasemia ja tällä tavoin suojata muita tärkeiksi koettuja intressejä, kuten uusien teknologioiden ja niihin perustuvien liiketoimintojen kehitystä. Keskeisenä ratkaisumallina on ollut pakkolisensiointi eri muodoissaan. Laaja teknisiin alustoihin sidottujen laitemaksujen käyttö on ääriesimerkki tästä. Kehitys on saanut alkunsa 1900-luvun alun voimakkaasta uskosta tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen, josta tutkimuksessa käytetään nimitystä kehitysmotiivi (development motive).

Tutkimuksessa ehdotetaan tekijänoikeusjärjestelmän kuvaamisen yksinkertaistamiseksi sen lähestymistä korvausjärjestelmänä, jossa yksinoikeus on tiettyihin tilanteisiin soveltuva poikkeus. Nämä ovat tilanteita, joissa tekijänoikeuden haltija kykenee välittömästi kontrolloimaan tekijänoikeuden käyttöä ilman liiallisia rajoittavia vaikutuksia muiden oikeudenhaltijoiden, käyttäjien, taloudellisten hyödyntäjien tai yhteiskunnan näkökulmasta.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 03.05.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki