Helsingin yliopisto

 

Helsingin yliopiston verkkojulkaisut

University of Helsinki, Helsinki 2006

Beatific Enjoyment in Scholastic Philosophy and Theology: 1240-1335

Severin Kitanov

Doctoral dissertation, December 2006.
University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology.

Väitöskirja tutkii taivaallisen nauttimisen (fruitio beatifica) käsitettä skolastisessa teologiassa ja filosofiassa 1240-1335 luvulla. Skolastinen keskustelu taivaallisesta nauttimisesta perustuu kirkkoisä Augustinuksen teokseen Kristillisestä opista (De doctrina Christiana), jossa puhutaan rakkauden kahdesta muodosta, nauttimisesta (fruitio) ja käyttämisestä (usus). Augustinuksen mukaan nauttimisen ainut sopiva kohde on Jumala. Käyttämisen oikea kohde on koko Jumalan luomistyö. Tässä maailmassa me vaellamme (peregrinare) toivossa ja meidän pitää rakastaa kaikkia Jumalan antamia lahjoja suhteessa Jumalaan. Ainutlaatuinen nauttiminen toteutetaan autuaallisessa Jumalan näkemisen tilassa. Jumala on ihmisen lopullinen päämäärä. Päämäärän saavuttaminen tuo tahdon täyttymystä, lepoa ja mielihyvää.

Keskiajalla vaikuttanut teologi Petrus Lombardus omaksui ja systematisoi Augustinuksen nauttimiskäsityksen. Lombardus valmisti kristillisten uskonkappaleiden systemaattisen esityksen (Sententiae in IV libris distinctae), jonka ensimmäisen kirjan alussa hän käsitteli augustinolaista fruitio/usus erottelua. Lombarduksen teos hyväksyttiin teologian oppikirjaksi 1200-luvun länsieurooppalaisissa yliopistoissa ja fruitio/usus erottelu vakiintui tavalliseksi keskustelunaiheeksi. Taivaallisen nauttimisen käsitys synnytti paljon kiinnostusta erityisesti 1300-luvun alussa, jolloin Lombarduksen Sententiae-teoksen kommentattorit - Johannes Duns Skotus, Durandus de Sancto Porciano, Petrus Aureoli, Gualterus Chatton, Guillelmus Ockham, Robertus Holkot sekä Adam Wodeham - kiinnittivät huomionsa erillisiin teologisen psykologian ja logiikan kysymyksiin. Kysyttiin esimerkiksi miten nauttimisen akti ja mielihyvä (delectatio, laetitia) eroavat toisistaan, voiko autuas nauttia yhdestä pyhän kolminaisuuden persoonasta toisista nauttimatta, ja onko taivaallinen nauttiminen vapaa akti.

Väitöskirjassa todetaan, että 1300-luvun skolastisessa teologiassa ja filosofiassa taivaallista nauttimista käsiteltiin yleisesti erityisenä tahdon aktina. Duns Skotus väitti, että nauttiminen eroaa mielihyvästä, joka on tahdon passiivinen tila. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että nauttimisen voluntaarisesta luonteesta esitettiin erilaisia käsitteellisiä malleja. Esimerkkiksi Ockhamin mielestä taivaallinen nauttiminen eroaa täysin mielihyvästä. Aureolin, Chattonin ja Wodehamin mielestään kuitenkin taivaallinen nauttiminen on sama kuin mielihyvä. Skotuksen mukaan autuaallisessa Jumalan näkemisen tilassa on mahdollista nauttia yhdestä kolminaisuuden persoonasta toisesta persoonasta nauttimatta. Skotus myös väittää, että ihmisen tahto säilyttää perusvapautensa autuuden tilassa. Tämä Skotuksen toteamus synnytti laajaa keskustelua autuaiden vapaaehtoisesta Jumalaa koskevasta rakkausaktista. Keskustelussa nauttimisen vapaaehtoisuudesta tuli ilmi kuinka Aristoteleen hyve-etiikan mallin vastakohdaksi kehittyi normatiivisen etiikan malli.

Severin Kitanov on syntynyt 29. joulukuuta 1971, Varnassa Bulgariassa. Hän on suorittanut ylioppilastutkintonsa ranskalaisessa Frédéric Joliot-Curie -kielikoulussa ja opiskellut teologiaa Sofian ja Helsingin yliopistoissa. Tällä hetkellä Kitanov asuu Massachusettsin osavaltiossa, Yhdysvalloissa ja opettaa filosofiaa Salem State Collegessa. Hän on myös Suomen Akatemian "Mielifilosofia Platonista Kantiin" -huippuyksikön jäsen.

Julkaisun nimiösivu

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

© University of Helsinki 2006

Last updated 08.11.2006

Yhteystiedot, Contact information E-thesis Helsingin yliopisto, University of Helsinki